Koiran aistit koulutuksen apuna

Avain koirien kouluttamiseen on kyky ymmärtää miten koira käsittää maailman ja mikä on sille tärkeää. On tärkeää ymmärtää, ettei koira hahmota ympäristöä samoin kuin ihminen ja siten sen kokemusmaailma on hyvin erilainen. Suuri osa ongelmakäytöksestä johtuukin ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää koiran kokemusmaailmaa.

IMG_2206
Muutaman päivän ikäinen Lifedream-pentu

Kun koiranpentu syntyy maailmaan sen ensimmäinen kokemus ympäristöstä on haju sekä tuntoaisti. Se haistaa emonsa ja maidon sekä on hyvin herkkä lämpötilan vaihteluille. Pentu ei syntyessään ole hermotukseltaan vielä täysin valmis, vaan tuntoaisti kehittyy vielä pitkään. Tämän vuoksi emon hoito (nuoleminen) ja säännöllinen käsittely on sen kehitykselle tärkeää.  Nenänsä avulla se mönkii emän luo pitkänkin matkan päästä. Myös myöhemmin hajuaisti on yksi tärkeimmistä koiran aisteista.

Tutkiessaan maailmaa koira haistelee maata lenkillä, ilmaa metsässä jne. Veto-ongelmiin voi toisinaan olla ratkaisuna se, että ymmärrämme koiran halun haistella ja voimme käyttää tätä palkkiona vetämättömyydestä. Toisaalta kieltämällä koiralta ylitsemääräiset haistelut saamme koiran ymmärtämään, että lenkin lopullisesti tahdista sekä kulusta ”määräämme” me, eikä koira. Näin pienestä asti johdonmukaisesti opetettu pentu ymmärtää olla jäämättä haistelemaan liian kauaksi hajuja, vaan jatkaa kanssamme iloisen reippaasti matkaa. Vahvaluonteisten urosten kanssa tämä voi olla hyvä ennaltaehkäisykeino remmissä käyttäytymisen ongelmiin. Koiran lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu haistelu ja myös hajujälkien jättäminen (merkkailu, tassuilla raapiminen). Onkin tärkeää, että koira pääsee toteuttamaan myös näitä tarpeitaan. Haku-, nosework-, ja jälkiharrastuksessa koira pääsee käyttämään aistejaan ja ne sopivat monelle sellaiselle koiralle, joiden motivoiminen toko- tai agilitypuolella on syystä tai toisesta hankalaa.

fb_img_1545317958447
Lifedream O-pennut

Koiran hajuaisti on toiminut ihmisen palveluksessa jo kauan mm. pommikoirat, huumekoirat, rauniokoirat ja esimerkiksi syövän haistavat koirat toimivat kaikki samalla periaatteella. Vanha sanonta -koira haistaa pelon- pitää myös paikkansa, vaikkakin tilanteeseen liittyvä koiranpelko ei välttämättä ole niille niin selkeä määrite kuin meille. Itse olen huomannut mm. kynsiä leikatessani, että rauhallisen hyväksyvän koiran kynsien leikkaaminen pennun läsnäollessa antaa sekä haju- että visuaalisen havainnon toimenpiteen turvallisuudesta pienelle pennulle. Tällaisen käyttäytymismallin sekä luonnollisesti positiivisten vahvisteiden avulla pennulle on helppo opettaa kynsien leikkuun niksit. Hihnassa kauniisti kulkemiseen auttaa paljon oma rauhallinen asenne tilanteissa, sillä koirat aistivat ja omaksuvat herkästi tunnetiloja. Tutkimuksissa on todettu, että ensikertalaisilla koiran omistajilla on enemmän ongelmia koiriensa kanssa kuin kokeneilla. Tämä johtunee rutiinien puutteesta ja koiranlukutaidostakin, mutta koiran hajuaistia voi käyttää myös monilla tavoin koiran aktivoimisessa arjessa: piilotetut namit, erityiset koirille suunnatut älypelit tai vaikkapa ruohikkoon heitetty ruoka (nappula) tarjoaa koiralle mieluisaa tekemistä. Koulutuksesta nyt puhumattakaan.

img_20190112_235934_947
Jukka 2018

Koiran kuulo on erittäin hyvä. Se kykenee kuulemaan lähes nelinkertaisesti ihmiseen verrattuna ja niinpä arjessa moni asia kuten metsässä vapaana liikkuvan koiran karkailu sienestäjien ja villieläinten perään on lähes arkipäivää. Koira voi myös stressaantua melusta ja hälinästä, jos sitä ei ole pienestä asti kunnolla niihin siedätetty. Rotujen välillä on suuriakin eroja siinä, miten koirat suhtautuvat koviin ääniin. Omasta mielestäni esim. collien tietyntyyppinen ääniherkkyys on rotuominaisuus, joka liittyy vahvasti sen aikaisempiin työtehtäviin aivan kuin oikeanlainen paimennustaitokin. Collien on täytynyt kuulla paimenen komennot, usein korkeat vihellykset, pitkien matkojenkin päästä. Tämä on tehnyt siitä käskyherkän koiran, jota on helppo kouluttaa eikä se yleensä vaadi kovia käskyjä saatika huutamista. Collien ei kuitenkaan tule olla arka tai toimintakyvytön. Koiran koulutuksessa joskus kuulee käytettävän räminäpurkkia. Tämän tarkoitus on ärsyttää koiran kuuloa sen verran, että se keskeyttää ei toivotun käytöksen. Purkki heitetään koiran jalkoihin, jolloin se säikähtää tilanteen ulkopuolelta tullutta ääntä. Tämä toimii tietyissä tilanteissa, mutta ei anna ratkaisumallia oikein käyttäytymisestä koiralle yksistään. Epävarmaa, pelokasta koiraa on suorastaan häijyä rankaista haukkumisesta pelottelemalla sitä vielä lisää tilanteessa, joka on sille muutenkin itsessään pelottava.

FB_IMG_1537159473236
Kesä ja koiranpennut!

Tuntoaisti koiralla on samantapainen kuin ihmiselläkin ja kipukynnyskin on samanlainen. Ollessaan stressaantunut tai adrenaliinin vallassa, koira ei välttämättä tunne kipua, mutta aivan kuin ihmisellä, kipu palaa aikanaan takaisin. Koulutuksessa tämä on hyvä muistaa jos käytetään fyysisiä pakotteita kuten remmistä nyppäisyä tai koulutusvälineitä kuten kuristavaa kaulapantaa jne. Koiraa olisi hyvä siedättää erilaisille alustoille (hiekka, muovi, pelti, liukas tai upottava) ja kehonhallintaan jo pennusta asti. Tuntoaistin kehittämisen avulla erilaiset alustat eivät ole enää niin pelottavia ja korkeisiin paikkoihinkin koira tottuu pentuna helpommin.

Näkö ei ole koiralla yhtä hyvä kuin ihmisellä. Rotukohtaisia eroja ilmenee siinä, miten koirat reagoivat näkemiinsä ärsykkeisiin. Esimerkiksi vinttikoirilla liikkuvat kohteet laukaisevat monesti takaa-ajamisen tarpeen, kun taas laumanvartijat eivät reagoi välttämättä liikkuvaan kohteeseen lainkaan. Koulutuksessa tämä on hyvä muistaa ja varsinkin vapaana ollessaan koira saattaa singahtaa liikkuvan kohteen perään. Tähän ratkaisuna voisi olla riittävän vahva opittu käyttäytymismalli (esim. käsky = luoksetulo = nami) sekä siedättäminen erilaisiin liikkuviin esineisiin pikku hiljaa. Koiran kanssa lelulla leikkiminen perustuu pitkälti näkö- ja tuntoärsykkeeseen ja toimiikin yleensä palkkiona loistavasti. Sitä kannattaakin ylläpitää koko koiran eliniän.

1377605_743476859005988_6131921342097584369_n
Lifedream Lady Freyja ”Rosie”

Makuaisti on koirilla harvemmin ajateltu juttu, mutta kaikki tietää miten toisille koirille kelpaavat mitkä tahansa namit ja toisille vain ne tietyt. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota ainakin siinä mielessä, että etsii omalle koiralle ne oikeasti mieluisat namit koulutustilanteeseen. Tavallinen ruokanappula ei sitä useimmiten ole, vaan palkkana tulisi olla jokin erityisherkku.

Koska ihminen on auttamatta jäljessä kuulo- ja hajuaistimustensa kanssa ja usein myös näköhavaintojen tiedostamisessa verrattuna koiraan, tärkein koulutusapu, jonka ihminen voi omaksua on ennakoiminen. Kun ihminen yrittää olla pennusta asti askeleen edellä koiraa, tilanteet joissa pentu pääsisi ns. lipeämään käsistä vähentyvät ja tilanteisiin liittyvät käyttäytymismallit eivät pääse rakentumaan vahvoiksi. Tilanteiden ennakoiminen arjessa kuten oma ympäristön jatkuva havainnointi vapaana metsässä liikkuessa on äärimmäisen tärkeää. Mitä useammin koira pääsee irti juostessaan karkaamaan omistajalta esim. marjastajan luokse, sitä vahvempi on tuo käyttäytymismalli myös jatkossa. Tämän lisäksi ennakoimista on tehtävä aktiivisesti myös koulutuksessa. On siedätettävä pentu jo alusta pitäen erilaisiin häiriöihin, jotta se ymmärtäisi kaikissa tilanteissa olevan kannattavaa kuunnella omistajaa. Tämä tapahtuu pienin askelin ensin kotikeittiössä ja myöhemmin esim. treenihallissa.

Muistathan ennakoida myös omat tunnetilasi koulutustilanteissa! 😉 mukavia treenihetkiä!

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja koiratouhujen lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s