Harrastuskoiran fysiikkatreenit-luento

Minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua fysioterapeutti Hanna Nissisen luennolle koiran fysiikasta, rakenteesta ja treenien suunnittelusta. Luento oli osa laajempaa kurssia aiheesta, mutta valitettavasti minulla ei juuri nyt ole mahdollisuutta osallistua sille. Aihe on minulle kuitenkin yhä tärkeämpi,  sillä Piikun kanssa on tarkoitus paneutua niin moneen fyysiseen lajiin. Hanna Nissinen on eläinfysioterapeutin erikoisopinnoista tänä vuonna valmistuva fysioterapeutti. Meitä kuuntelijoita kerääntyi Rontix-areenalle Paimioon reilu kymmenen henkeä ja yksi 3kk ikäinen bordercollien pentu 🙂 .

Koiran rakenne

Koiran alkuperäinen käyttötarkoitus määrittelee optimaalisen rakenteen. Rodun toiminnallisuus eli käyttö- tai näyttölinjat vaikuttavat myös rakenteeseen. Rotumääritelmät asettavat raamit rotukoirien ulkonäölle, mutta ajan saatossa niitä tulisi ehkä päivittää ja liiallisiin piirteisiin tulisi kiinnittää huomiota.

Rakenteesta puhuttaessa tulee kiinnittää huomiota terveysnäkökohtiin ja koiran anatomian perusteisiin. Koiran runko on vaaka-asennossa (ihmisen pystyssä) ja tämä on hyvä ymmärtää sen rakenteesta. Raajat liikkuvat eteen-taakse akselilla ja voimantulo tulee takaraajoista kun taas eturaajat ovat lähinnä vain passiivisena tukena (kuten hevosilla). Koirien hartiarengas tekee jatkuvaa staattista ja dynaamista työtä painovoimaa vastaan. Lantio välittää voimat takaraajoista rankaa pitkin etuosaan. Lihakset antavat stabiliteettiä ja hallintaa liikkeen aikana.

Peruskoiran rakennetyyppejä:

1. Ravityyppi (paimenkoirat, husky)

2. Laukkatyyppi (vintikoirat)

3. Voimatyyppi (rotweiler, molossirodut)

4. Kondrodystrofiset rodut (pitkäselkäiset, kuten mäyräkoira)

Ominaisuudet palvelevat koiran omia tarpeita eli terveyttä, elinvoimaa, ravinnon hankintaa ja lisääntymistä. Koirien anatomiaa ja biomekaniikkaa käytiin läpi tällä luennolla hyvin yleismalkaisesti ajan puutteen vuoksi. Koirilla on kevyet, pitkät raajat ja isot lihasmassat rungossa. Ne liikkuvat taloudellisesti pienellä efortilla itselleen ja kehon energia on elastista, koirilla on erittäin joustava jännerakenne ja sidoskudos.

Eri harrastuslajien vaativuus:

AGILITY

Lajissa on eniten loukkaantumisia. Varsinkin hypyt, puomi ja A-este rasittavat koiraa. Lajin korkeus ja alastulokulmien vuoksi koiran peruskunto on todella tärkeää. Myös lepokausi on syytä suunnitella tarkoin, vaikka kisoja järjestetään läpi vuoden. Lämmittelyllä ja jäähdyttelyllä loukkaantumisen ehkäisyssä ei ole tieteellistä näyttöä (Cullen et al 2015) (Levy et al 2009). Mitä jyrkempi alastulokulma esteellä on, sitä enemmän se kuormittaa koiran etuosaa. A-este on koko selälle kuormittava eri vaiheineen. Loukkaantumiset tapahtuvat usein treenien tai kisan loppuvaiheessa, koska koiran kroppa on jo väsynyt. Jäähdyttely onkin erittäin tärkeää!

Yleisökysymys: kumpi rasittaa koiraa enemmän juoksukontaktit vai pyssärit? Hanna ja areenalla kouluttava Tiina Jaakkola vastasivat mututuntumalla, että juoksareiden toistot rasittavat koiraa enemmän, sillä pyssäreitä voi harjoitella pitkälti tasamaalla ja maltillisilla  puomitoistoilla. Hyppyjen kuormitus on määrällisesti suurempi ja on hyvä huomioida. Myös rotu ja rakenne on huomioitava agilityharrastuksessa. Toki rodusta huolimatta lajia voi harrastaa, mutta rakenne määrittelee sen pystyykö yksilö tiettyihin asioihin kuten takajalkojen hahmottamiseen ja siten mm. takajalkatargetin opetteluun. Ei liikaa toistoja, joten ohjaajan on hyvä miettiä etukäteen kumpaan tyyliin pystyy ja kykenee.

TOTTELEVAISUUS

Seuraaminen ja kontaktin ylläpito on koiralle staattista. Koiralle kehittyy helposti niskajumeja, koska koko niska on liikkeessä ojentuneena ja kiertyneenä, rintaranka ojentuneena. Neuvona seuruutta myös oikealla puolella ja välttää liikoja toistoja .

Puru ja esineenkantaminen

Puruvoiman nopeus ja paino käy leukaan, yläselkään ja niskaan. Suojeluharrastus vaatii koiralta todella kovaa fysiikkaa, rautaista kuntoa, vahvoja lihaksia ja henkistä kanttia. Hyvä kunto auttaa selviytymään.

VALJAKKOURHEILU

Todellinen koirien extremelaji, vaatii kestävyyttä. Fysiologiset kuormitukset liittyen hengitys- ja verenkiertoelimistön ja ruuansulatusjärjestelmään. Nesteytyksestä on hyvä huolehtia pitkillä matkoilla. Varsinaiset koirille suunnitellut palautusjuomat jne tässä lajissa erityisen tärkeitä.

NÄYTTELYT

Vaativat hyvää kuntoa, turkkia ja lihaskuntoa. Useamman päivän näyttelymatkoilla koiralta vaaditaan paljon fyysistä ja henkistä kanttia, sillä se matkustaa usein pienissä tiloissa ja joutuu esiintymään koko päivän. Myös palautumiskyky tulee olla hyvä.

LIHAVUUS

• Lihavalla koiralla pulssi rasituksen aikana korkeampi – koira ei jaksa suorittaa tehtäviä
• lihavuus altistaa monille nivelongelmille
• ylipainoisilla koirilla raajoihin kohdistuvat voimat ovat korkeampia
• akelpituus lihavilla koirilla on lyhyempi
• kastroiminen tai sterilointi vaikuttaa peruskuntoon, saattaa aiheuttaa koiran lihoamisen ”huomaamatta”

Pari perusasiaa

Muista koiran käyttötarkoitus ja ja rakenne. Huolehdi hyvästä terveydestä ja sopivasta painosta. Rakenteellisia ominaisuuksia ei pystytä muuttamaan, mutta fyysisiä ominaisuuksia voidaan muuttaa paremmin lajiin sopiviksi!

NUOREN KOIRAN HARJOITTELU – alle 6kk

Arkiliikuntaa, joka koiralle omaehtoista (vapaana). Ei kestävyystreeniä. Vaihtelevassa maastossa, jotta lihakset kehittyvät tasapainoisesti. Proprioseptiikka eli kyky havaita oma kehonsa on pennulla alkuvaiheessa ja nyt on hyvä aika panostaa sen harjoitteluun. Kaikenlaiset tasapainotyynyt ja koordinaatioharjoitukset kehittävät tasapainoa parhaiten juuri kasvuiässä. Tavoitteena on, että koira tunnistaa oman kehonsa sekä paikallaan, että liikkeessä. Tutustutaan vartalonhallintaharjoitteluun.

• Varovaisia repimisleikkejä pennun tasolla, lelujen heitto ja haku, leikki muiden koirien kanssa (samankokoiset)
• lajiharjoittelun tekniikkataidot, rytmi, hypyt – vain rimat maassa tai ei ollenkaan, Ei tiukkoja käännöksiä, eikä paljon toistoja!
• Harjoittelun tulisi olla suurimmalta osin omaehtoista

NUORI KOIRA – 6kk -> kunnes kasvulevyt ovat kiinni

Arkiliikuntaa, mutta ei edelleenkään kestävyysharjoituksia. Koordinaation kehittäminen jatkuu hiukan vaativammilla tehtävillä. Vaikeampia alastuloja ja kaltevia pintoja mukaan harjoitteluun. Vartalon hallintaa voi jo kehittää. Lajiharjoitteluna mm. hyppyrimojen korkeus nostetaan koiran ranteen korkeudelle. Opetetaan etäisyyden arviointia ja kokoamista, mutta ei pujottelua. Korkeatempoinen harjoittelu vasta kun kasvulevyt ovat sulkeutuneet eli noin 1-1,5v iässä. Ei puomia, sillä laukanpituus muuttuu koiralla vielä ja se joutuu opettelemaan sen kuitenkin uudelleen myöhemmin.

NUORI KOIRA 1,5v ->

• Peruskestävyys aerobisella tasolla
• liikeaistien treenaus jatkuu
• voidaan aloittaa säännöllinen harjoittelu 2-3krt viikossa
• lajiharjoittelussa rimat nostetaan vähitellen, aloitetaan keppitreenit
• keho kehittyy edelleen

FYYSISEN SUORITUSKYVYN OSA-ALUEET:

• Voima (kesto- nopeus ja maksimivoima)
• nopeus (reaktionopeus, räjähtävyys)
• kestävyys (perus, vauhti, maksimi, nopeus)
• liikkuvuus (yleisliikkuvuus, lajikohtainen liikkuvuus)
• koordinaatiokyky (reaktiokyky, ohjauskyky, tasapaino, ketteryys, taitavuus, sulavuus)
• urheilukoiran suorituskyvyn osa-alueet: fyysinen kunto, koordinaatiokyky, rakenne, terveydentila, teknisetaidot ja ominaisuudet sekä omistajan ja ohjaajan yllämainitut ominaisuudet

HARJOITTELUN PERIAATTEET

• Ylikuormitus (lepoa tarvitaan)
• spesifisyys (halutut lihasryhmät)
• celluras adaption (solutasolla tapahtuva muutos)
• progressio (etenevä harjoittelu)
• tauot
• motorinen oppiminen
• rasitus/lepo (kunto kasvaa levossa)

Muista, että taukojen (sairastuminen, pennutus, leikkaus) jälkeen ei voi jatkaa samasta mihin jäätiin ennen taukoa.

• Motorinen oppiminen eli kehon kyky oppia uusi liikemalli. kehon kyky muodostaa uusia hermostollisia liikeratoja. Opeta siis koirasi alusta asti oikein! Suunnittele toteutus hyvin, ole kärsivällinen. Sheipping tai tarjoaminen koulutusmuotona.

Fyysisen harjoittelun perusteet:

• lähtötason määrittely
• säännöllisyys
• progresiivisuus (etenee)
• kuormituksen ja palautumisen oikea suhde
• tavoitteellisuus
• liikunnan monipuolisuus (loukkaantumisen ehkäisy)

HARJOITTELUOHJELMA ja HARJOITTELU

• peruskunto (kestävyys, voima, nopeus)
• koiralähtöisyys – suunnitelmallisuus ja jaksotus
• lajiominainen harjoittelu
• ravinto ja nesteytys
• kehonhuolto, venyttely, kotihieronta
• dokumentointi – treenipäiväkirja siitä mitä on tehty, milloin ja miten
• tiheys – harjoituskerrat, niiden määrä/viikko
• intensiteetti – toistojen määrä / harjoitus
• laatu: kannattaa panostaa ja suunnitella miten asiat opettaa alusta saakka.

KEHONHUOLTO – alkulämmittely

• n.30min, josta 15-20min kävelyä tai juoksua
• kevyet, lyhytkestoiset venytykset ja liikeratojen tarkastus
• lajikohtaiset esim. vartalon ja niskan taivutukset, spurtit
• laijominainen lyhyt veryttely esim 1-2 hyppyä
• keskittymisharjoituksia
• muita lämmitellä myös itse!!
• tokossa myös tärkeää!
• rakenna alkulämppärutiini itsellesi ja koiralle treeneissä, helpottaa kisajännitykseen

Fysiologiset vaikutukset alkuveryttelyn puolesta ovat mm. sykkeen nousu, verenkierron  vilkastuminen, verenpaine hetkellisesti kohoaa, hengitys tehostuu, kehon lämpötila nousee, kuona-aineiden syntyminen vähenee, lihasten supistuminen voimistuu ja nopeutuu.

Loppuveryttely – tärkeämpi kuin alkulämmittely. Kävely heti suorituksen jälkeen vähintään 15min, mieluusti 30min. Maitohappojen puoliintumisaika on 15-30min. Kuona-aineiden kasaantuminen voi aiheuttaa lihaskireyttä ja lihaskramppeja. 1,5h-2h tunnin päästä 30-60min kävelylenkki ja venyttelyt.

Yleisökysymys: Onko back on track-tuotteista hyötyä? Tieteellistä näyttöä ei ole, mutta takin (minkä tahansa) käyttö on erittäin suositeltavaa suorituksen jälkeen.

KEHONHUOLTO

• lepo ja palautuminen – lihas kasvaa levossa
• käsittely, sivelykin riittää, mutta mahdollisimman usein. Venyttely, hieronta ja fysioterapia – on hyötyä!
• säännölliset tarkastukset kotona ja lääkärillä
• takki tai mantteli ennen ja jälkeen suorituksen, vanhoilla koirilla erityisesti!

Lopuksi Hannan vinkki: koiraa hierotaan kevyesti painaen koko kämmenellä niin usein kuin mahdollista. Kotona voisi tehdä niin paljon koiran hyväksi! Erilaiset tasapainoharjoitukset ja venytykset auttaisivat ammattilaisia ja antaisi keinoja seurata koiran terveyttä.

Omia ajatuksia heräsi todella paljon luennon jälkeen. Aloin pohtia kevään harjoitusohjelmaamme. Vaikka käymme suurimmaksi osaksi kevään aikana vain kerran viikossa agilitytreeneissä, elämme kuitenkin aktiivista arkea. Teemme päivittäin noin tunnin kävelylenkin vaihtelevassa maastossa (metsässä tai hiekkatiellä), jonka aikana koirani juoksevat vapaana. Sulan maan aikaan käymme myös noin kerran viikossa hiekkakuopalla treenaamassa lihaskuntoa. Tämän lisäksi kävelen koirieni kanssa pitkän, noin 14km lenkin kerran viikossa. Olen erittäin ylpeä siitä, että koirani ovat hyvässä peruskunnossa ja niiden lihaskuntoa kehutaan mm. näyttelyissä. Kaikki toiminta on koiralähtöistä ja seurailen niiden kuntoa aktiivisesti. Myös lepopäiviä tulee olla, vaikka vilkas nuori koirani Piiku ei sellaista päällisin puolin vaikuta tarvitsevan. Minun tehtäväni on kuitenkin ”pakottaa” se ottamaan lepoa. Aloitin Piikulle myös harjoitukset, jonka tarkoituksena on opettaa sille lepo! käsky eli se, että se makaa jommalla kummalla kyljellään paikallaan samalla kun sivelen sitä rauhallisin vedoin ja venyttelen sen raajoja. Vaikea temppu erittäin vilkkaalle nuorelle neidille, mutta tästä on toivon mukaan hyötyä myöhemmin hierojalla.