Kevät on lähtenyt jyrinällä käyntiin, myös koiraharrastuksissa. Agility on pyörinyt 1-3 treenin viikkotahdilla, mutta sen lisäksi maaston sulaessa myös jälkitreenit on tulleet ohjelmaan. Paimennus on aloitettu varovaisen vahvasti täällä Salossa molempien tyttöjen kanssa. Kaikista treeneistä on tulossa tarkemmat treenipäiväkirjat myöhemmin ja agilitystä päivitänkin viikkovauhdilla treeniblogia. Näiden lisäksi treenaillaan tokoa ja puuhaillaan pihalla kasveja ja kukkia hoitaen.
Likan agilityn TopTeam lähtee vihdoinkin käyntiin tällä viikolla kun tapaamme ensimmäistä kertaa lauantaina porukalla. Vaikka olenkin vain varakoirakkopaikalla, yritän saada tästä kaiken hyödyn irti. Vähän jännittää miten porukkaan saa yhteyden, olisi niin paljon mukavampi olla paikalla koiran kanssa. Pelkään, että jään ulkopuoliseksi ja leirin anti vajaavaiseksi. Ainakin yksi hyvä asia tässä on: maksoin tämän vuoden lisenssin, joten kaikki on valmista Piikun kisauran aloitukselle!

Kevät etenee kohisten ja ihana valo on jo pitkälle iltaan käytössä. Tämä lisää hinkua pitkille lenkeille, joita olisi tarkoitus tehdä pari viikossa. Vaihtoehtoisesti 4km juoksulenkit tekisivät meille kaikille hyvää. Se nostaa peruskuntoa ja voisi vähentää muutaman kilon vyötäisiltä.
Nyt keväällä teen töitä lähes 6pv viikossa, joten rankkaa menoa on luvassa. Koiraharrastus on ihanaa vastapainoa hektiselle työlleni hoitajana ja saan keskittyä ihan muihin juttuihin. Ehkäpä se on yksi syy sille, miksi tulee tehtyä niin paljon tyttöjen kanssa. Toinen syy on yksinkertaisesti se, että nautin koirien innostuksesta ja oppimiskyvyistä. Ne ovat aina innolla mukana, rakastavat touhuta ja niille on helppo tarjota mielekästä tekemistä. Kaikkea värittää kasvatukseen liittyvät tulevaisuudentavoitteet, joiden takia halua myös kartoittaa koirieni kykyjä.
Viime vuoden hurjan talo- ja piha remontin jälkeen tänä kesänä ei ole tarkoitus laittaa rahaa pihan rakennukseen, vaan katselen uteliaana mitä kaikkea viime kevään ja kesän istutuksista alkaa nousta. Kasvihuone on tämän kevään juttu, ja se olisi tarkoitus pihalle pystyttää lähipäivinä. Kasvamassa on jo mansikan, tomaatin, kurkun ja paprikan taimia, joskin emännän kiireinen elämänrytmi on vakava uhka näille pienille elämän aluille. Sääliksi käy jo valmiiksi… 🙈Sisällä talossa haaveilen sisäkattojen maalauksesta vaaleaksi. Hurjan iso työ, jonka ajattelin aloittaa tässä kevään aikana ihan hissukseen, huone kerrallaan.

Tämän vuoden kesälomat ovat minimissään, sillä yritän säästää lomiani Piikun mahdolliseen pentueeseen syksyllä. Piikulle on suunnitteilla ensimmäinen pentue loppuvuoteen ja uroskin on nyt julkaistu. Kannattaa kurkata pentusuunnitelmat. Kyselyjä tulee jatkuvasti, joten ”koronakyselijät” eivät ole ihan tuntematon käsite. Suurimmaksi osaksi ihmiset ovat kuitenkin ajatuksella liikkeellä ja hyviä koteja on laitettu korvan taakse. Kesälle ei ole juurikaan erityisiä tavoitteita, mutta ajatuksena olisi saada Piikulle agilityn lisäksi myös tokon alokasluokan kokeet korkattua. Haaveena on myös saada likalle agilityssä rakennettua vahvat kontaktit sekä kepit kesän aikana. näitä voin treenata ihan kotipihalla, joten tarkoituksena olisi hieman rauhoittaa kesällä maksullisia koulutuksia. Myös syksyn treenejä suunnittelen jo: järkevintä olisi yksityistunnit ja omatoimitreenit.
Myös muita jännittäviä suunnitelmia on, mutta niistä sitten myöhemmin lisää. Kesällä on tarkoitus lähteä ainakin yhdeksi viikonlopuksi melomaan saaristoon. Kanat pääsevät ulos kesäkuun alussa ja tätä odotan jo kovasti! Tytöt ovat jo ihan mökkihöperöitä vietettyään sisätiloissa lähes 7kk. Kesälampaita meille ei tänä vuonna todennäköisesti tulekaan, sillä haluan viime kesänä myllätyn maan saavan aikaa rauhoittua ja kasvattaa vahvan nurmikon. Tämä vaatii sitten aktiivista ruohonleikkuuta ihan omalla lihasvoimalla, mutta ehkäpä pystyn siihen! 💪 mielessä on myös käynyt sellainen tilanne, jossa lampaita ei lainkaan tulisi. Tuolloin takapihallekin voisi ajatella istuttavansa jotakin, kuten esim vuorenkilpeä taloa kiertävään ŕinteeseen.

Kevät on ehdottomasti nykyään lempivuodenaikani! Ensimmäiset lämpimät päivät ja luonnon herääminen kesän loistoon on niin ihanaa seurattavaa talven jälkeen. Muuttolintuja on joka paikassa kun hanhet, joutsenet ja kurjet kerääntyvät pelloille joen uimaan. Silmut alkavat puskeaa puihin ja pensaisiin ja eläimet käyvät yhtä isoilla kierroksilla kuin ihmisetkin. Viimeksi tänään seursin keittiön ikkunasta peräti neljän oravanpoiksen leikkiä puiden oksistossa.

Tänä keväänä taloudelliset huolet ovat ihan yhtä isoja kuin aina ennenkin, joten stressistä huolimatta uskon silti selviäväni niistä. Jos en nyt ihan kunnialla, niin rimaa hipoen kuitenkin 😅 auton huolto, katsastus ja kesärenkaat ovat jokakeväinen stressin aihe. Lisäksi viime sunnuntaina hiirihaukka lensi keittiön ikkunaan, päin niin, että uloin lasi räsähti säpäleiksi. En olisi lainkaan kaivannut tällaista lisämenoja, varsinkin kun totesin, että rakennuksen vakuutuksissa omavastuu on jopa 500e. Kesällä on sitten aikaa rauhoittua ja parannella myös niitä taloudellisia avohaavoja, joita väkisinkin talvi yksin maaseudulla teettää.

Kesäkuun alussa täytän 40 vuotta. Ei tunnu siltä! Tai oikeammin, itse asiassa, koen olevani pitkästä aikaa sinut itseni ja elämäni kanssa. Sen, millaisen vision näen tulevaisuuteen. Vaikka elämä täällä maalla on välillä ahdistavaa ja yksinäistä ja tuntuu, että maailmassani varjot ovat syvempiä, niin myös valo on kirkkaampaa. Elämä virtaa voimakkaana sellaisella, joka on nähnyt myös sen toisen puolen. Olen myös kiitollinen siitä, että olen terve ja minulla on töitä, sillä näinä päivinä sekään ei ole itsestäänselvyys.
Mikä on sinun visiosi tulevaisuudesta? Mistä haaveilet ja mitä aiot tehdä sen eteen? Kevään edetessä ja korona kriisin hiljalleen helpottaessa monelle koittaa uusi alku. Nautitaan lämpenevistä ilmoista ja pitkistä valoisista illoista, niiden äärellä kaikki tuntuu mahdolliselle!