Tehotyttöjen sanastoa

Osallistuin torstaina luennolle: Language learning and processing in dogs – Luennoitsijana oli aihetta parhaillaan tutkiva tutkija Claudia Fugazza (PhD) Unkarista. Luento käsitteli aiheita kuten miten paljon koira voi oppia sanoja? Ovatko kaikki koirat yhtä hyviä? Miten hyvin koira muistaa sanoja? Tutustuimme tuoreisiin tuloksiiin vielä meneillään olevasta tutkimuksesta, mm. seuraavia asioita: oppivatko kaikki koirat sanoja ja kieltä? Mitä sanojen oppiminen tarkoittaa? Millainen on koirien oppimisnopeus? Miten hyvin sanat muistetaan? Entä onko erityisen hyviä oppijoita olemassa?

Koirat eivät osaa puhua, mutta tuntuvat ymmärtävän erityisen hyvin mitä niille sanomme. Antamamme visuaaliset vihjeet ovat koiran oppimisessa suuressa roolissa ja jo pienet pennut pärjäävät hyvin ns. Osoitustesteissä. Tutkimuksissa kuitenkin haluttiin tutkia sitä, miten hyvin koira oppii eri sanoja.

Koirissa näyttää olevan erityisen lahjakkaita tapauksia, jotka voivat oppia mm nimettyjä lelujaan kymmeniä. Nämä ovat kuitenkin harvinaisuuksia. Tutkimuksissa omistaja lähetti koiran hakemaan leluja toisesta huoneesta, jolloin poistettiin se mahdollisuus, että ihminen tahattomasti antaisi koiralle visuaalisia vihjeitä. Koirat oppivat uusia sanoja parhaiten sosiaalisissa tilanteissa, kuten leikkiessään omistajansa kanssa. Tutkijat eivät vielä tiedä mitkä tekijät vahvistavat koirien taipumusta oppia, mutta varmaankin perimä ja hyvin varhain aloitettu nimien ja merkitysten opettaminen vaikuttavat. Jos koira on oppinut kolmen lelun nimen, sen on mahdollista oppia niitä paljon enemmänkin.

3G5A1190

Omista koirista Piiku on alusta asti yllättänyt halullaan oppia uutta. Se on yksi syy miksi sitä on alusta asti ollut niin ilo kouluttaa: Piiku silmin nähden nauttii aivopähkinöistä, joiden ratkaisusta vieläpä seuraa herkku! Minulla on aina ollut tapana puhua koirilleni lähes taukoamatta ja suosittelenkin höpöttämään koirille kaiken aikaa: ne oppivat yhdistelemään nopeasti eri sanoja erilaisiin tilanteisiin tai esineisiin. Lisäksi koirat oppivat hyvin nopeasti yhdistelemään erilaisia käytöksiä ja toimintoja kuten haukkuminen keittiössä – seuraa ruokaa tai ulko-oven raapiminen – ovi avataan ja pääsee ulos. Tästä syystä esimerkiksi ongelmakäytöstä on hyvä korjata purkamalla tietoisesti näitä käytösketjuja. Minulla on tapana kertoa tytöille jo autossa mitä lajia ollaan menossa treenaamaan, jotta niille syntyisi mielleyhtymä siitä mitä on seuraavaksi tulossa: putkeen putkeen (agsa), ukkoa (haku), keppejä (jälkeä) jne. Olen pohtinut, että lajien runsaudesta syntyy aika monta sanaa, jotka tytöt ovat oppineet. Eniten sanoja osaa tietysti Piiku, koska se on vanhin. Aloitin Piikun sanojen listaamisen sen ollessa 1 vuoden ikäinen ja tästä päivitetty lista. Likka ja Lotta eivät luonnollisesti vielä kaikkea osaa ja jotkut sanoista eivät ole aivan varmuudella takataskussa Piikullakaan, mutta ne ovat kaikki sanoja, joihin liittyy jokin selkeä funktio. Osaan liittyy myös vahva visuaalinen vihje. Mitä sanoja sinun koirasi osaa?

  • läpsy! (nopea kuonokontakti käteen)
  • Koske! (pitkä nenäkontakti käteen tai targrttiin)
  • kiipee! (takajalka targetti, kontaktipinta)
  • Etu! (Etujalka targetti)
  • Merkki (Merkille juoksu)
  • istu
  • Seiso (liikkeestä seisominen ja kaukojen seisominen, näyttely seisominen)
  • maahan
  • ruutu (ruutuun targetille juokseminen)
  • käy! (maahan, tauko)
  • Ylös (makuulta istumaan nouseminen)
  • putkeen (agsan putki)
  • hyppy (toko tai agsa hyppy suoraan)
  • eteen! (Etenee minusta pois päin suoralla linjalla)
  • Lepo (rauhoittuu kyljelleen makaamaan)
  • inin (agsassa)
  • Menemenemene! (minusta pois päin eteneminen maastossa tai agsassa, toimii kehuna ja motivointina jatkamaan toimintaa)
  • Kiipee! (agsan kontakti pinnat tai kivien päälle kiipeily lenkillä)
  • Shhh (jarru agsassa)
  • takaa (hyppy takaa kiertäen)
  • kierrä (hyppy edestä kiertäen tai tokon merkin kierto)
  • kepkep (kepit)
  • Hauku! (Haukkuu käskystä)
  • sivu (perusasento)
  • odota (paikka)
  • seuraa
  • Katso! (katsoo minuun)
  • Oikee (kääntyy ja juoksee oikealle targetille)
  • Vasvas (kääntyy ja juoksee vasemmalle targetille)
  • tassu! (etujalkatargetti käteen)
  • Pakki (peruutus)
  • Anna! (pito)
  • Tuo! (nouto)
  • Ukko! (maalimiehen etsintä)
  • Seppo! (näytölle lähtö)
  • Etsi! (esineen etsintä)
  • Missä? (nosework)
  • Keppi! (jäljen etsiminen ja keppien ilmaisu)
  • Tähän (lelu mulle käteen esim lenkillä)
  • Kiitos! (lelun irrotus kiskomisleikissä)
  • Ympäri! (koira pyörähtää akselinsa ympäri)
  • Väli! (koira siirtyy istumaan jalkojeni väliin)
  • Näytä! (oman hajun tunnistaminen, esim tunnari)
  • Kurre (koira istuu takaosallaan, etu tassut ilmassa)
  • Rundi (kiertää minut myötäpäivään)
  • Hommiin! (paimennus)
  • Höpöhöpö (lampaan kakan syömisen lopettaminen tai muu hölmöily)
  • Yhdessä (vapaa muotoinen seuraaminen)
  • Loikka! (hypyllä nenäkontakti kämmeneen)
  • Tippu! (tippunut esine ja sen hakeminen)
  • Rrrrrrrrrrrr! (rengas agsassa)
  • Piiiiiiiiiiii!! (pituus agsassa)

Palkkasanoja:

  • Yes! (lentävä lelu)
  • Zip! (ruokapalkka kädestä)
  • Saa! (ruokapalkka edessä)
  • Taakse! (ruokapalkka takana)
  • Tule! (vapautus esim kontakteilta)
  • Tässä! (Luoksetulo, nami aina kädessä)
  • Hyvä, hieno (sosiaalinen kehu)
  • Super, taito! ( sosiaalinen kehu)
  • NO WAU!

Muita tyttöjen osaamia arkisanoja:

  • Oho! (Mokasana, jonka jälkeen tehdään uudelleen)
  • Omaan huoneeseen (kun menevät omaan huoneeseen lepäämään)
  • Rähmä (opetin Piikulle sanan silmärähmän korjaamiseen)
  • Autoon!
  • Rotta (lelu)
  • Pallo (lelu)
  • Pöksyt (juoksupöksyjen pukeminen)
  • Kaulapanta (pannan laitto tai pois ottaminen)
  • Saa ottaa! (Ruokakupille lupa)
  • Ulos
  • Mukaan (kantavat lelua pihalla mukana)
  • Mennään (lenkillä mun seuraaminen)
  • Nukkumaan!
  • Ohi (ohituksissa)
  • Yli (tien ylitykset)
  • Loppu, riittää (treenien tai yhteisen leikki hetken lopettaminen, Likan frisbeetreenit)
  • Mökkiin! Häkkiin meneminen
  • Lelu (mikä tahansa lelu)
  • Panda (Piiku tunsi pandan nimeltä ennen kuin se murhattiin)
  • Pallo (Piiku tunnistaa pallon)
  • Varovasti! (kun liukasta ja pitää hidastaa)
  • Aamupalalle (sisälle aamulla ja Ankkatikulle)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s