Tavoitteet tälle vuodelle täyttyivät mielestäni varsin kivasti! Paljon uusia asioita tuli vuoden aikana vastaan ja uskalsin rohkeasti tarttua myös uusiin mahdollisuuksiin. Tyttöjen kanssa harrastaminen eteni uusiin lajeihin ja vuoden alussa asetettuja tavoitteita saavutettiin mukavasti. Vielä jäi kuitenkin hampaan koloon, tai paremminkin niitä tulee koko ajan lisää, joten tällekin vuodelle riittää tekemistä!
Työkuviot menivät uusiksi ja merkonomiopinnot tuli päätökseen
Alkuvuosi ja kevät oli hyvin epävarmaa aikaa taloudellisesti kun en tiennyt jatkuvatko työt vai joudunko työttömäksi. Onneksi pääsin entiseen työpaikkaani vakkaripaikalle ja työkuviot muuttuivat muutenkin kun aloitin työt ajanvarauksessa suunterveydenhuollon toimistossa. Olen tykännyt tästä työstä! Se on itsenäistä ja hektistä, melkoista härdelliä suurimmaksi osaksi aikaa ja todella vastuullista. Uudet työtehtävät ovat sopineet minulle myös siltä osin, että sain merkonomi opinnot päätökseen syksyllä. Viimeiset kurssit suoritin näyttöinä toiminimi toiminnastani. Oli hienoa kuulla opettajalta kehuja, valmistuin yli puoli vuotta etuajassa huippupaperein. En olisi ikinä uskonut, että pystyisin opiskelemaan uuden ammatin tai, että olisin yrittäjä. Nyt kuitenkin olen saanut molemmat aikaan!
Sivutoiminen yrittäjyys ja uudet tuulet
Toiminimellä yrittäminen on jatkuvaa opiskelua. Se sisältää paljon töitä, markkinointia, suunnittelua, kirjanpitoa ja toki myös kouluttamista ja ihmisten sekä koirien kohtaamista. Tänä vuonna maastokurssit ja treenit olivat aavistuksen hiljaisempia kuin vuonna 2022, mutta toivon osallistujamäärän nousevan taas ensi vuonna. Maastokurssien lisäksi aloin kouluttamaan halleilla heinäkuussa agilitya, pentukursseja sekä tottelevaisuuslajien alkeita. Hallikoulutukset ovat eri tavalla haastavia, sillä hallivuokra tulee maksaa ajallaan ja kurssien markkinointi on siksi huomattavasti tärkeämpää. Somerolla ja Paimiossa koulutukset jatkuivat koko syksyn. Paimiossa jatkuvat koulutukset heti tammikuussa. Uudenlainen valtaus tapahtui lokakuussa kun hain kouluttajaksi Pawsiteamille Kaarinaan. Kyseessä on ”suomen positiivisin Koirakoulu” sloganilla varustettu kasvava Koirakoulu, jolla toimintaa Turun lisäksi myös Tampereella ja Helsingissä. Ensimmäistä kertaa minä laskutan koulua kouluttajapalveluista. On ollut hienoa kokeilla erilaisia tapoja kouluttaa ja yhteistyö Pawsiteamin kanssa jatkuu heti helmikuussa.
Suomen agilityliiton valmentajakoulutukseen
Kouluttauduin myös harrastusrintamalla. Kävin mm. Suomen palveluskoiraliiton eettisen koulutuksen ja kouluttauduin useilla koirien käyttäytymiseen ja kouluttautumiseen keskittyvällä luennoilla. Isoin juttu oli Suomen agilityliiton AVA1 apuvalmentaja pätevyys ja siitä heti AVA2 opinnot, jotka jatkuvat ensi vuonna. Toivon mukaan ensi vuoden aikana valmistun sitten SAGIn agilityvalmentajaksi. Agility tuntuu tällä hetkellä muutenkin vievän menojaan: sain eilen kuulla, että aloitan Suomen Collieyhdistyksen agility toimikunnassa ja toivon pääseväni edesauttamaan lajia oman rodun parissa.
Juuri nyt tuntuu siis aika hyvälle. Kiva, hektinen työ jossa olen omasta mielestä hyvä ja toimiva, kannustava sivutoiminen yrittäjyys, jonka kautta pääsen tutustumaan ihaniin koiraihmisiin ja heidän koiriinsa.
Tehotytöt harrastuksissa mukavalla tempolla
Entäs tehotytöt sitten? Taidettiin saavuttaa lähes kaikki asettamani tavoitteet tänä vuonna!! 🔥 Piikun kanssa alkuvuodesta yritettiin saada vaadittavat tokon alokasluokan tulokset, mutta saimme vain yhden ykköstuloksen. Paikallaolo ei vieläkään kulkenut ja tästä masentuneena päätin siirtyä rally-tokoon. Parin vuoden satunnaisten yksityistuntien jälkeen oli aika käydä ihan virallinen kurssi ja sen jälkeen kisattiin kaikkien tyttöjen kanssa melko aktiivisesti. Tavoitteet täyttyivät kun kaikki tytöt saivat vuoden aikana RTK1 koulutustunnuksen. Piikulta, Likalta ja Pimulta puuttuu enää yksi tulos RTK2 tunnuksesta ja päästään voittajaluokaan!
Kevään tavoitteita oli myös paimennuksen taipumustesti ja Pimu sekä Paavo läpäisivät sen toukokuussa. Valitettavasti enempää emme paimentamaan päässeet. Toinen tavoite viime vuodelle oli viralliset agilitykilpailut Lotan ja Pimun kanssa. Lotta aloitti keväällä kisat ja Pimu juhannuksena. Molemmat ovat pärjänneet mukavasti, mutta ne luokkanousu nollat puuttuvat vielä. Vuoden vikoissa kisoissa Piiku sai kakkosissa ekan nousu nollan kohti kolmosia. Likan kanssa tavoitteita ei luuston takia ole, mutta mieltä lämmitti sen sijoitukset ja upeat hetket radoilla.
Hakuhommissa Piiku jatkoi kiinteällä rullalla ja myös Likka sekä Lotta pääsi hyvin kiinteän rullan makuun. Pimu puolestaan harjoitteli ekaa kertaa irtorullan tuomista. Ensi vuonna jatketaan opiskeluja ja toivon meidän pääsevän treenaamaan useammin, ainakin pari kertaa kuussa. Tämä vaatii kuitenkin aktiivisen porukan. Ehkä alan maksaa itselleni asiakastreeneistä😂
Lotta pyörähti kasvattajansa kanssa näyttelyissä ennen pentuja ja sai kaksi sertiä. Niinpä siltä ja Pimulta puuttuu vain yksi sert, jotta ne olisivat myös Suomen muotovalioita juniorivalion lisäksi.
Tavoitteita vuodelle 2024: lisää rallya ja agsaa!
Vuodelle 2024 toivon ennen kaikkea terveyttä. Niin paljon on kiinni siitä, että minä ja tytöt pysymme henkisesti sekä fyysisesti kunnossa. Olen pohtinut, että keskityn entistä enemmän agilityyn ja tästäkin syystä sekä minun, että tyttöjen tulee olla hyvässä kunnossa. Paino saisi tippua hieman ja peruskunto kohentua. Jonkinlainen ryhtiliike olisi siis syytä tehdä. Tytöt siirtyivät joulukuun lopulla syömää 50/50 ruokavaliota eli puolet lihaa ja puolet nappulaa. Tämä on aiheuttanut niille kaikille vähän ylimääräistä kylkiin ja jatkossa meidän täytyy saada ruokavalio kohdilleen. Itse en syö lihaa, joten en voi siitä syyttää kilojani, syyt löytyy jostakin ihan muualta ! 😀
Rallytoko on hauskaa ja toivon saavani ensi vuonna RTK2 lisäksi myös RTK3 tunnukset tytöille. RTK2 on siis kiinni vain yhdestä tuloksesta kaikilla Lottaa lukuun ottamatta. Tiedän, ettei voittaja-luokka ole ihan niin helppo juttu ja vaatii töitä. Rally-tokossa Pimu tuntuu olevan talon nouseva tähti ja sen kanssa tähtään tässä lajissa korkeimmalle. Suunnitteilla on uusia yksityistunteja Honkasalon Katjalta, joka luotsaa meitä sekä rallyn ylemmissä luokissa, että tokossa. Haaveilen myös edelleen tokon TK1 koularista Piikulle ja Likalle. Tämä vaatisi kuitenkin aktiivista paikkistreeniä ja liikkuritreenejä. Jää nähtäväksi saanko sellaiseen kavereita.
Likan luusto-ongelmien vuoksi olen miettinyt josko rally-tokon lisäksi voisin kokeilla sen kanssa hoopersia. Likka tuntuu turhautuvan rallyssa melkoisesti ja olen pohtinut onko se sillekään kivaa kun kaasukahva on käännettynä kaakkoon, mutta ei pääse eteenpäin. Hoopers tarjoaisi sille mahdollisuuden juosta täysillä ilman hyppyjä. Toisaalta se ei ole vielä kipuillut agilitytreenien jälkeen lonkkiaan mitenkään joten kenties jatkamme semitavoitteellisesti vielä agilityn hyppyradoilla.
Agilityssa ensi vuonna tavoite on päästä Piikun kanssa kolmosiin ja Pimun sekä Lotan kanssa kakkosiin hyppyradoilla. Tarkoituksena on myös aloittaa niiden kanssa agilityradat. Toisaalta olen aina tyytyväinen jos saadaan edes tuloksia hyllyjen sijaan 😂 Lotta ja Piiku pääsevät heti tammikuussa pitkästä aikaa Salokanteleen Taijan ryhmätreeneihin, jotka jatkuvat koko kevään. Toivon meidän kehittyvän siellä sen verran, että nollia alkaa tulla. On hauskaa mennä ryhmätreeneihin, siitä onkin kaksi vuotta aikaa kun oltiin edellisen kerran vakitreeneissä.
Näyttelyistä toivon saavani tytöille ne uupuvat sertit, mutta katsotaan. Näyttelyt eivät minulle ole ensisijainen juttu ja saman rahan laitan rehellisesti sanottuna mieluummin muihin harrastuksiin. Tavoite kuitenkin on saada tytöistä myös Suomen muotovaliot, joten tämä pidetään mielessä.
Ja ihan kuin tässä ei olisi tarpeeksi, on ensi kesänä meille taas pentujakin suunnitelmissa kun Pimu yritetään astuttaa Piikun veljellä Eugenilla. Pimun luustokuvat tulivat joulukuussa kennelliitosta tervein paperein, joten toivon mukaan kasvatustyö pääsee sen ja Lotan avulla vihdoinkin alkuun. Katsotaan miten se onnistuu!
Tavoitteita on hyvä välillä asettaa. Ne pitävät ikään kuin katseen pallossa. Itse kuitenkin tiedän, että niin moni asia vaikuttaa niiden toteutumiseen. Vuosi on pitkä aika toteuttaa unelmiaan, joten vaikka ei ihan joka kisaan tai treeniin pääsisi, niin on tärkeää olla lannistumatta. En ole kovin kilpailuhaluinen ihminen, tärkeintä minulle on itseni ja kisajännityksen voittaminen ja yhteinen tekeminen tyttöjen kanssa. Vuonna 2023 aloitimme uuden lajin, rally-tokon, ja kisasin kolmen koiran kanssa ja useamman kanssa samassa luokassa. Myös agilityssa kisasimme koko perheen voimin. Tuntui todella hyvältä pystyä kasaamaan pää kisapäiviin ja selviytyä niistä menestyksellä. Tällaisia henkisiä voittoja toivon myös uudelle vuodelle.
Toivotan kaikille oikein mukavaa Uutta Vuotta 2024!
Lifedream 