Lue lisää!
,

Tavoitteena yhteiskuntakelpoinen koira

Osallistuin 15.6.24 Suomen kennelliiton kasvattajapäiville, missä luennoimassa oli useita mielenkiintoisia nimiä ja aiheet käsittelivät kaikki koiran jalostusta nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskuntakelpoisen koiran jalostuksesta meille oli luennoimassa  FT, biologi, eläinten käyttäytymistutkija ja SmartDOG-yrityksen perustaja Katriina Tiira.

Yhteiskuntamme asettaa kaikille koirille tiettyjä raameja, joista niiden tulisi selviytyä normaalissa arjessa. Katriinan luento käsitteli sitä, miten kasvattajat voivat vaikuttaa koiran tulevaan elämään jalostusvalinnoilla ja pentuaikana. Rodusta riippumatta kaikki suomalaiset koirat elävät perhekoirina, vaikka ne olisivat hyöty- tai harrastuskoiria. Koiran tulisi siis selviytyä yhteiskunnassamme. Sen ei kuulu olla hajuton ja mauton, mutta kasvattajien tulisi herätä ymmärtämään miten paljon koira voi kärsiä peloistaan ja siitä, ettei selviä arkielämästä. Kriteerimme yhteiskuntakelpoiseksi koiraksi eivät ole suuria, mutta sen tulisi vähintäänkin:

  • sietää vieraita ihmisiä (miehet, lapset)
  • sietää ukkosta, ilotulitusta ja muitakin kovia ääniä
  • sietää vieraita koiria
  • osata olla yksin
  • selviytyä liukkaista alustoista ja portaista
  • resilenssi eli palautumiskyky

Luonteen jalostaminen on tärkeää, koska juuri koiran luonne määrittää koiranomistajien elämää eniten. Pelkäävä, aggressiivinen koira on yleensä iso rasite omistajilleen ja rajoittaa elämää monin eri tavoin. Koiran jalostus- ja ostovalinnat perustuvat edelleen liikaa ulkomuotoon, turkin pituuteen tai väriin luonneominaisuuksien sijaan. Yhteiskuntakelpoinen koira on paitsi omistajalle helpompi käsitellä, mutta myös koiralle itselleen stressitön elämä on tärkeää. Yksi tärkeimpiä ominaisuuksia koiralle on RESILENSSI eli se, kuinka se palautuu elämässä tapahtuvista negatiivisista asioita.

Kaikkeen ylläolevaan kasvattaja voi vaikuttaa!

KOIRAN KÄYTTÄYTYMINEN MUODOSTUU:

  • aiemmat kokemukset, tilanteen hyödyt ja haitat
  • tunnetila
  • PERSOONALLISUUS

Resilenssin eli palautumiskyvyn kannalta tärkeintä on persoonallisuus.

PERSOONALLISUUS KOOSTUU:

  1. geeneistä 20-50%. Persoonallisuuden vaihtelu rodun sisällä
  2. ympäristö: kaikki kokemukset kohtuajasta eteenpäin painottuen arvoltaan nuoresta vanhempaan. Siten mitä aikaisemmat kokemukset – sen suurempi merkitys
  3. epigenetiikka: ympäristön vaikutus geenien säätelyyn

Koirilla ei ole yhtenäisestä tunnustettua persoonallisuutta, mutta Katriina itse kokee sen olevan alla olevat:

  • pelokuus- arkuus. Vaikuttaa eniten arkeen!
  • sosiaalisuus ihmisiä kohtaan
  • yhteistyöhalukkuus eli koulutettavuus
  • aggressiivisuus
  • Fyysinen aktiivisuus
  • impulsiivisuus, usein haluttu piirre harrastus/työkoirilla
  • leikkisyys
  • kiinnostus riistaan
  • sosiaalisuus muita koiria kohtaan

Arjessa esiintyvän pelokkuuden seuraukset voivat olla koiralle merkittävät:

  • pitkittynyt ahdistus ja pelokkuus saattaa johtaa krooniseen stressiin ja altistaa erilaisille sairauksille
  • koirat, joilla eroahdistusta ja ympäristöön liittyvää pelkoa omaavat tutkimusten mukaan enemmän ihosairauksia
  • yksinolo-ongelmat ja alusta-arkuus ovat usein päällekkäisiä muun pelokkuuden ja ääniarkuuden kanssa

PELOKKUUS JA EPÄVARMUUS SUURIN SYY KÄYTÖSONGELMILLE

Persoonallisuuden arvioiminen pieniltä pennuilta on vaikeaa. Ennen luovutusta tehdyt persoonallisuustestit eivät ole luotettavia ja pennun persoonaa onkin luotettavasti pystytty ennustamaan vasta luovutusiän jälkeen. Tutkimuksissa noin 6kk ikäisen pennun persoona vastasi parhaiten tulevan aikuisen koiran persoonallisuutta ja mahdolliset pelot olivat nähtävissä jo tuolloin pois lukien ääniarkuus, joka ilmenee usein vasta myöhemmin, joskus vasta 3 vuoden iässä, ja on silti vahvasti perinnöllinen piirre. Noin 1-vuotiaana koiran pysyvä persoonallisuus on kehittynyt.

Meille ihmisille on luontaista selitellä koirimme negatiivisia piirteitä, ovathan ne rakkaita perheenjäseniämme. Kasvattajalta vaaditaan kuitenkin kykyä ja tietotaitoa nähdä näiden alle. Jos koira on pelästynyt jotakin, on hyvin todennäköistä, että sillä on ollut geneettinen taipumus pelästyä siinä missä joku muu koira ei olisi reagoinnut samassa tilanteessa. Karua, mutta totta.

Koiran periytyvä persoonallisuus, mitä se tarkoittaa? Käytöksen säätelyssä toimii todennäköisesti useita erillisiä pienivaikutteisia geenejä, ei vain yhtä. Tutkimuksissa on todistettu, että periytyviä luonneominaisuuksia ovat:

  • pelokkuus (yleinen pelokkuus ihmisiä, uusia tilanteita, paikat) 0,25-0,80
  • ääniarkuus 0,30-0,56
  • ihmissosiaalisuus 0,37-0,67
  • aggressiivisuus 0,35-0,70
  • Yhteistyöhalukkuus, koulutettavuus HUOM periytyvä piirre tämäkin 0,30-0,70
  • yksinolo-ongelmat 0,45
  • impulsiivisuus 0,50

Hyvän jalostuskoiran tulisi siis:

  • kestää ilotulitusta, ukkosta ilman suuria pelkoja
  • kyetä tervehtimään ja tapaamaan vieraita ihmisiä (saa olla välinpitämätön, mutta ei saisi väistää)
  • kyetä kävelemään portaat sekä liikkua liukkailla alustoilla
  • kyetä olemaan yksin ongelmitta

Tulevan omistajan arkea helpottaa myös se, jos koiralla on hyvä itsehillintä ja helppo koulutettavuus. Usein tällaiset pennut katsovat ihmistä jo pentulaatikossa. Koiralla tulisi olla myös hyvä ruokahalu, sillä motivaatioon perustuva koulutus on helpompaa ahneen koiran kanssa. Harrastuskoirilta usein halutaan ääriominaisuuksia, mutta ne voivat olla arjessa hankalia, varsinkin kokemattomissa käsissä. Kasvattajalla onkin iso vastuu myydä kaikki tällaiset pennut vain osaaviin käsiin tai tehdä yhdistelmiä, jotka eivät ole niin vaativia.

Epigenetiikka on ympäristötekijöiden vaikutus geenien säätelyyn. Tätä on eniten tutkittu jyrsijöillä, mutta uusia tutkimuksia koirista tulee koko ajan. Yksilön elinaikana tapahtuvat asiat vaikuttavat yksilön geenien säätelyyn ja lopulta voivat periytyä eteenpäin. Esimerkiksi stressiherkkyys ja ihmispelokkuus periytyy. Epigeneettisiä tekijöitä: emon hoiva, stressi, trauma, sosiaaliset suhteet

PERSOONALLISUUDEN KEHITYKSEEN VAIKUTTAA:

  • kantoajan stressittömyys, emokoiran hoiva, virikkeet kasvattajalla. On vanhentunut ajatus, että emoa ja pentuja ei saisi häiritä.
  • sosiaalistaminen. Mitä vähemmän, sitä enemmän koira tutkitusti pelkää. Sosiaalistaminen alkaa jo kasvattajalla!!
  • Muut kokemukset, tekijät ja traumat myöhemmin elämässä
  • omistajan vaikutus (lasten ja muiden koirien määrä, liikunta, koulutus)

Huono emon hoiva lisää pelokkuutta ja stressiherkkyyttä pennuilla. Tällä on eniten vaikutusta ensimmäisten viikkojen aikana.

Onko kasvattajan olosuhteilla merkitystä koiran persoonallisuuden kehitykselle?

Aiheesta on tehty paljon tutkimusta, sillä työkoirakäytössä on aina taloudellinen menetys jos koirasta tulee pelokas eikä sovellu virkatehtäviin. Halutaan siis edesauttaa tätä karsimalla pelokkaat koirat pois käytöstä ja jatkojalostuksesta. Tästä huolimatta on myös huomattu, että pentujen stimuloimisella on suuri merkitys pentujen kasvun kannalta.

Pentuja aloitettiin stimuloida heti syntymän jälkeen eritavoin.

  • kosketus, erilaiset pinnat
  • kuulo, erilaiset äänet
  • näkö, erilaiset heiluvat, vilkkuvat asiat
  • interaktio ihmisten kanssa

Pentuja pideltiin yksitellen ja vietiin erilaisille pinnoille, ulos, uuteen huoneeseen. Yksi sinnikkyyttä testaava testi oli pyyhkeen heittäminen pennun päälle, jonka alta sen tuli selviytyä pois. Tämä kasvattaa sinnikkyyttä. Erilaisten käsittelyohjelmien vaikutus näkyi positiivisesti vielä 8kk iässä. Koirat olivat vähemmän pelokkaita, niillä oli vähemmän eroahdistusta ja enemmän sinnikkyyttä. Tutkimuksissa ei ole todettu käsittelyohjelmilla olevan negatiivisia vaikutuksia, päinvastoin: niitä noudattamalla voi saada paljonkin positiivista vaikutusta.

Erilaisia pentuja stimuloivia asioita:

1-5 vko kosketus: kosketus erilaisilla materiaaleilla, hellästi ja puristaen liikkumita erilaisilla materiaaleilla

2-5 vko kuulo: muovi, paperi, avaimet, puhelin, taputus, muita kvoempia ääniä

2-5 vko: TV, pyöriviä tavaroita, ripustettavia tavaroita, sateenvarjo, peili

2-5 vko sosiaalistaminen: kuljetetaan sylissä, erilaiset pinnat, esteiden ylitys, ovet, pyyhkeen alta selviäminen

Kasvattajalla on merkittävä rooli pentujen siedättämiseen autoiluun ja ulkoiluun.

Emme tee mitään vain kauniilla koiralla, joka ei ole luoteeltaan yhteiskuntakelpoinen. Näyttelyissä koira opetetaan seisomaan käskyn alla tuomarin kopeloidessa, mutta luonnollisessa tilanteessa sama koira voisi väistää tuomaria. Siksi näyttelyt eivät ole paras mittari käsiteltävyyden ja luonteen osalta, vaan tätä tulisi tehdä myös muualla. On myös tärkeää, että koira nauttii harrastuksestaan, oli se sitten mitä vain!

KOIRAN PERSOONAN MITTAUS

Yleensä pelokkuus ilmenee uusissa tilanteissa, ei kotona. Koira perääntyy tai väistää pelon kohdetta. Luennolla kävimme läpi erilaisten käyttäytymistä mittaavien testejen ominaisuuksia. Esimerkiksi perinteinen luonnetesti ei ole validoitu, eikä siinä esiin tulevien asioiden perinnöllisyysarvot ole suuria. Ei ole myöskään tutkittu korreloiko tesin tulos arjessa. Katriina painotti, ett hänestä luonnetesin uhkausosio on vanhan aikainen, eikä vastaa nykyajan tietämykseen koiran hyvinvoinnista. Moni koira on traumatisoitunut luonnetestissä, mikä on aiheuttanut ongelmia myöhemmin arjessa. Mh testin periytyvyys oli kohtalainen. Katriina painottaa, että paras työkalu koiran jalostuksessa ovat BLUP -indeksit. Lue lisää tästä

Ne mittaavat sitä odennäköisyyttä, joka koiralla on periyttää jotakin ominaisuutta jälkeläisilleen. Yleisimmin suomessa sitä on käytetty lonkkaindeksin mittaamisessa, mutta metsästyskoirilla sitä on käytetty myös metsästysominaisuuksien jalostuksessa. On siis mahdollista mitata erilaisia persoonallisuusominaisuuksia. Ruotsissa näin on jo tehty, luennolla otettiin esiin pitkäkarvaiset colliet.

Luennolla tuli vahvasti esiin se, että tarvitsimme uusia testejä mittaamaan normiarjen kestävyyttä jalostuskoirissa.

Pelokkuus on voimakkaasti periytyvää. Altistavia tekijöitä:

  • puuteellinen sosiaalistaminen
  • huono emonhoiva
  • omistajan vaikutus, huonot kokemukset
  • sterilointi tai kastrointi
  • pienet koirat pelkäävät enemmän
  • vähäinen liikunta
  • kaupunkiympäristö
  • rotu

Ääniarkuus on voimakkaasti periytyvä. Siihen liittyviä geenialueita on löydetty saksanpaimenkoirilta ja liittyvät todennäköisesti esim. korvan toimintaan. Äänipelokkuutten altistavia tekijöitä ovat myös traumat, sterilointi, omistajan ensimmäinen koira, rotu ja vähäinen liikunta

Alusta-arkuus on kaikenlaisten alustojen pelkoa ja on monesti yhteydessä myös korkean paikan kammoon. Se lisääntyy usein iän myötä ja on ominaisempaa pienille koirille. Eroja rotujen välillä on paljon. Yleinen pelokkuus lisää myös alusta-arkuutta.

MITÄ KASVATTAJA VOI TEHDÄ TUOTTAAKSEEN YHTEISKUNTAKELPOISIA KOIRIA?

Kasvattajan on asetettava luonne ykkösprioriteetiksi terveyden ohella! Esim arkoja tai ääniarkoja koiria ei saa käyttää jalostukseen.

ROTUJÄRJESTÖJEN OTETTAVA VASTUUTA ja kannustettava huomioimaan jalostustyössä

Ajankohtaiset selvitykset rodun sisällä pelkojen märäästä ja laadusta

Emon hoito-ominaisuuksiin huomion kiinnittäminen. Tätä on vaikeaa ennustaa etukäteen, muuten kuin selvittämällä emälinjaa, mutta tehtävä jatkojalostuspäätökset kokemuksien mukaan. Myös rotukohtaisesti selvitettävä tilannetta.

Pikkupentuajan virikkeellistäminen ehdottomasti kannattaa ja kasvuolosuhteisiin kasvattajalla tulee kiinnittää huomiota! Pentuajan sosiaalistamisen tärkeydestä täytyy olla jokaisen kasvattajan tietoinen ja tämä tulee myös välittää pentujen ostajalle, jotta jatkavat sitä uudessa kodissa.

KOIRAN HYVÄT LUONNEOMINAISUUDET OVAT OSA KOIRAN FYYSISTÄ TERVEYTTÄ!! PITKITTYNYT STRESSI LIITTYY OLEELLISESTI TERVEYTEEN aivan kuten meillä ihmisilläkin!