Koiran pelot, ääniarkuus ja eroahdistus, Tiira 3.3.2019

Suomen Collieyhdistyksen luonnetoimikunta järjesti sunnuntaina 3.3 Katriina Tiiran luennon Hyvinkäällä. Tiira on biologi ja eläinten käyttäytymistutkija, jonka luennoilla olen istunut ennenkin ja tänäänkin paikalle oli saapunut noin nelisenkymmentä kiinnostunutta. Olin silti vähän hämmästynyt kuuntelijoiden vähäisestä määrästä, aihe kun luulisi koskettavan niin meitä kasvattajia, harrastajia kuin rivi koiran omistajiakin. Luento oli erittäin helppokulkuinen ja alusta asti mukaansa tempaava ja muistiinpanoja kertyikin useampi A4nen. Myöhemmin tulossa muistiinpanot myös Tiiran muilta kevään luennoilta kuten: suden ja koiran erot, koiran outo käytös ja miksi koira puree, fakta tietoa taustatekijöistä.

Tunnetila on yhteydessä koiran persoonallisuuteen.

Tunnetiloja voidaan kuvata ristikkäisjanalla, jossa ahdistuneisuus ja rauhallisuus ja kiihtyvyyden mataluus sekä korkeus kohtaavat. Mitä ahdistuneempi ja kiihtyneempi koira, sen todennäköisempää on sen aggressiivinen ja pelokas tunnetila. Kaikkia tunnetiloja koiralla voi olla, mutta miten erotamme esim. rauhallisuuden surullisuudesta?

fb_img_1547813274283
Jukka treenailee jumppapallolla

Persoonallisuus: on hyvä muistaa, että koirarotu kehittyy sen mukaan mitä käytämme jalostukseen! Käytännössä miten eroavat arkuus ja pelko vaikkapa omanarvontuntoisesta, pidättyväisestä tai välinpitämättömästä. Versus rotumääritelmien suppeat luonnekuvaukset.

Persoonallisuuden vaihtelu: 20-50% perimää, loput ympäristön vaikutusta. On muistettava, että 50% molemmilta vanhemmilta vanhemmilta! Miksi eläin sitten käyttäytyy kuten käyttäytyy? Koira mittailee tilannetta, sen hyötyjä ja haittoja ja pohtii mikä kannattaa ja mikä ei. Tähän vaikuttaa sen aiemmat kokemukset.

Roduissa on eroja, mutta suuria eroja löytyy myös rodun sisällä. Persoonallisuus määrittää pitkälti sen näkeekö koira pelokkaasti vaaroja ympärillään vai rohkeita mahdollisuuksia. Optimistisuus ja pessimistisyys ovat siis luonteenpiirteitä, jotka on tunnistettavissa myös koirilla.

fb_img_1547722522538
Puuman nassu

PELOKKUUS –

  1. anxiety, ahdistuneisuus. Tutkittu vähän eläimillä, tunnetila
  2. pelko – esim. kyy, korkeus, joku tietty – yleensä sopeutuu
  3. fobia – suhteettoman suuri reaktio

Monet rotuyhdistykset ja koiranomistajat näkevät koirat ruusunpunaisten lasien läpi ja asiat selitellään aina parhain päin.

  1. Sosiaalinen pelokkuus: ihmiset, koirat, eroahdistus
  2. ei – sosiaalinen: uudet tilanteet, kovat äänet, alustat, korkeat paikat

Pelot eivät aina ilmene kotona, vaan uusissa tilanteissa, joissa koiralle kertyy muutenkin stressiä. Erilaisia pelkoja voi esiintyä yhdistelmissä tai koira voi pelätä vain jotakin tiettyä asiaa.

Miten koiran pelokkuus ilmenee:

  • pelko vierasta ihmistä kohtaan: väistää, haukkuu, häntä koipien välissä, oma koirista menee haukkuen kohti – toiset pois päin, murisevat, läähättävät, matala asento, vapina (Tiira & Lohi 2016, aineistossa 3284  kyselyvastausta 192 rotua.)
  • pelko uusissa tilanteissa: läähättää, hilseilee, matala asento, häntä alhaalla, omistajan lähellä, haukkuu
  • ilotulitus: läähtää, levoton, häntä, hakeutuu omistajan lähelle, vapina, kuolaaminen, ulostaa, tuhoaa, virtsaa HYPOTEESI: myös kipu aiheuttaa ylläolevia oireita – voiko ääniherkkä koira kokea siis äänen fyysisenä kipuna?
img_20190113_102011_738
Jukka ja naiset

ÄÄNIPELKO: vakava fysiologinen pelkotila: sydämensyke nousee- kuolaaminen, kortisolin nousu, koko elimistö hälytystilassa

Yleisyys ja päällekkäisyys:

Yleisyys Suomessa: äänet 39,2%, pelokkuus 26,2% eroahdistus 17,2% (Tiira & Lohi 2016)

Muuten pelokas kehittää ääniherkkyyttä, selkeästi pelokkaista 55,9% on ääniherkkiä ja 29,8% kärsii eroahdistusta. Eroahdistuneista 58,8% on arkoja ja 49,5% ääniherkkiä. Koirat siis harvoin kärsivät pelkästään eroahdistuksesta. Eroahdistus usein johtuu yksinjäämisen pelosta, ei niinkään yliläheisestä omistajasuhteesta.

Jos koira pelkää ukkosta, 92% koirista pelkää myös ilotulitteita. Luonnonvaraisissa eläimissä ei esiinny ukkosen pelkoa tms. koska niistä ei tapahdu eläimelle mitään konkreettista. Jos luonnonvaraisilla eläimillä olisi tällaisia pelkoja ne eivät selviäisi kovin pitkään.

11258040_895505140516448_7301589130865305411_n
Lifedream Silence of The Lambs ”Eedla”

Arkuuden ja ääniherkkyyden seuraukset koiralle ovat krooninen stressi, erilaiset sairaudet, allergiat.

EPIGENETIIKKA: ympäristöstä tai kokemuksista johtuvia perinnnöllisiä muutoksia geenien toiminnassa ja säätelyssä, jotka eivät ole muutoksia itse DNA:ssa. Hiirikokeissa todettu traumaattisen hajupelon periytyvän jopa 2 sukupolvea. Koska nämä muutokset ovat kokemuksesta tulleita, voidaan niitä myös muokata kokemuksilla. Uusia tutkimuksia tulossa aiheesta jatkuvasti! esim. ihmisillä nälänhätää kärsineiden lapsen lapsilla ruuansulatusjärjestelmässä geneettisiä muutoksia.

IMG_9609
Lifedream Yes I Am RN´B Design ”Ronja”

Myös suoliston bakteereilla suurempi rooli kuin ennen ajateltiin. Suolisto vaikuttaa suolen toimintaan ja immuunipuolustukseen. Se myös vaikuttaa käyttäytymiseen, stressialttiuteen sekä masennukseen sekä autonomiseen hermostoon. Metaboliatutkimus koirien ADHD:stä on todennut, että koirilla on ihan samat alhaiset rasvahapot kuin ADHD-lapsilla. Voi olla hyvinkin rotukohtaista miten jalostus on vaikuttanut ja aiheuttanut eroja ruuansulatusjärjestelmiin sekä mm. sisäiseen bakteeerikantaan.

KOKO, KALLONMUOTO, KÄYTTÄYTYMINEN

3G5A3082Rodut, miten eroavat? – ei aina näy aggressiona. Ovatko esim. pienet koirat pelokkaampia tai aggressiivisempia kuin isot? Mitä isompi koira, sen epätodennäköisempää on, että se on pelokas (Ley 2009). Pienissä koirissa oli enemmän pelkoa, aggressiota, yliseksuaalisuutta, eroahdistusta (Martizez, 2011). Miksi näin on? Voiko korreloida neurologian kanssa vai onko kyseessä ympäristön (Esim kasvatuksen) aiheuttamat erot? Osalla pienistä koirista aggressiolle ja pelolla altistava geeni.

Kallonmuoto

  • pitkäkalloiset itsenäisempiä metsästyskoiria siinä missä pyöreäkalloiset enemmän seurakoiria -> sosiaalisuus, ihmisystävällisyys

laumaKoirilla moni piirre on rotuominaisuus, mutta ihmisillä se on todettu sairaus mm. matalaraajaisuus, karvattomuus, kallonmuodot jne. Paljonko näihin liittyy oppimisvaikeuksia tai muita neurologisia ongelmia?? Voi olla rankkoja eroja rotujen välillä. Älykkyydessä on eroja. Tärkeää on myös muistaa, että miellyttämishalu ei kerro oppimiskyvystä.

Pelokkuus – vahvasti perinnöllistä ja ilmenee usein uusissa tilanteissa. Miten ympäristötekijät vaikuttavat? Esim. sijoitusemojen pennut olivat rohkeampia kuin kotona asuvien narttujen pennut. Toisaalta omassa kodissaan synnyttävät nartut hoitivat pentunsa paremmin kuin sijoitusemo. Mistä johtuu? Yleisesti nartut ovat arempia kuin urokset. Emon hoidolla suuri merkitys! Muita merkityksellisiä tekijöitä on liikunnan määrä ja sosiaalisuus. Useamman koiran taloudessa koirat olivat rohkeampia.

3G5A9611Kokemusten vaikutus pelkoon. Omistajan epävarmuus tekee koirankin varovaiseksi. Oma käyttäytyminen siis vaikuttaa pentusi kehitykseen! Ensikertalaisten omistajien koirista on suurempi riski kehittyä pelokkaita (Duffy & Serpell, 2006- tutkimus opaskoirapennuista hoitoperheissä). Myös muiden koirien seura perheessä vähentä pelkoja. Stressitasot ovat alempia, mutta on yksilöllistä miten koirat sietävät seuraa!

On ollut vaikeaa löytää geenejä ihmisillä ja muilla eläimillä, koska käyttäytymistä säätelee niin moni eri tekijä. Sarviaho, Hakosalo, Tiira 2019 löydetty saksanpaimenkoirista pelkoon liittyvä geenialue, joka ihmisellä liitetty mm. masennukseen.

PELOKKUUS PITKÄKARVAISILLA COLLIEILLA, P-Arverlius

MH-kokeissa kuvaustulosten perusteella 75 rodusta pk. collie pelokkain. Pelokkuutta ilmenee useissa ei-sosiaalisissa tilanteissa (esim kovat äänet, alustat, portaat), noin puolet pelkäsivät. Voisivatko MH-kuvausta käyttää apuna jalostuksessa? Kuvauksessa viisi persoonallisuuspiirrettä: leikkisyys, uteliaisuus, pelottomuus, sosiaalisuus, saalishalukkuus, aggressiivisuus.

MH-testin periytysarvot: pelokkuus 0,20, sosiaalisuus 0,22 ja leikkisyys 0,25

MH-kuvaus vastaa hyvin koiran arkikäyttäytymistä. Jalostusta voidaan tehdä MH kuvauksien tuloksien avulla – valitaan MH – kuvauksien perusteella vähiten pelokkuutta osoittavia koiria jalostukseen. Tiiran vinkki onkin meille collieihmisille, että meillä on valmis luotettava testi, jolla voidaan tutkitusti viedä rotua eteenpäin.

3G5A8067
Lauma jouluna 2018

ÄÄNIARKUUS – koira pelkää kovia ääniä, kuten ukkosta, ilotulitusta, laukauksia. Joillakin roduilla ääniarkuus on saattanut ”Vahingossa” yleistyä, mikäli piirteeseen ei lainkaan kiinnnitetä huomiota jalostuksessa. Voimakkaasti periytyvä. Ääniherkkyys puhkeaa yleensä 2v ikäisenä. Tutkimusaineistossa n.400 koiraa, joilla ääniherkkyyttä. Ei ole tutkittu periytyykö voimakkaammin mitä nuorempana ilmenee. Lieventävänä asianhaarana on runsas ja aktiivinen liikunta. Myös ihmisellä masennuksen hoitoon suositellaan liikuntaa. Toimii kuin mieliala lääke. Trauman aiheuttamia ääniherkkyyksiä oli 33,4%, mutta alttius on ollut jo olemassa. Sairaudet mm- kilpirauhasen vajaatoiminta.

Vaikuttaako perheen muut koirat? Ei kumpaakaan suuntaan tutkimusten mukaan. Ääniarkojen koirien kortisoliarvot kohosivat 207% ja pysyivät korkeina vielä 40min äänen jälkeen.

Hoito: lääkitys. Osalle toimii, toisille ei. Painepaita, tutkittu paljon myös adhd-lapsilla ja muilla eläimillä. Universaali, ei toimi kaikilla.

EROAHDISTUS

  • diagnosointi vaikea, kaikki yksinolo-ongelmat eivät ole eroahdistusta (tylsistyminen, pelkää olla yksin)
  • yleisimmät oireet: tuhoaminen, tarpeiden teko, ääntely
  • myös vetäytyminen, ruokahalun katoaminen, kuolaaminen, hyperventilointi, ripuli/oksennus
  • esiintyy usein koirilla, joilla omistajaan kiinteä suhde
  • yleensä alkaa 1,5v iässä
  • hyvin sekavia tuloksia ympäristötekijöissä ja omistajasuhteen vaikutuksella.
  • Koira yleensä uroksia ja steriloituja, 43,5% myös ääniarkoja
  • eroahdistuneet pessimistisempiä (Mendl 2010)
  • laukaisevia tekijöitä: kodinvaihto, avioero, työ, avioero, muutokset perheessä
  • vaikuttavia tekijöitä: liikuntaa vähemmän, myöhäisempi tuloikä

Kiinnostuitko? Lue lisää selaamalla ylävalikosta eläintiedejuttuja! Lue myös edellinen Tiiran luentomateriaali: Koiran persoonan kehitys

 

 

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja koiratouhujen lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s