Likka osallistui rotuyhdistyksen Kaisa Hilskan vetämälle hakukurssille marraskuussa. Lokakuussa kerkesin vielä tekemään tytöille ahkeraan jälkeä ja esineen etsintää, oikeastaan siihen asti kunnes tuli liian pimeää. Marraskuussa ystäväni Sirja innostui piilostelemaan Piikulle ja saimme samalla käyttöömme ensimmäiset meille ihan vieraat esineet!
Likka hakuili marraskuussa Kaisa Hilskan vetämällä hakukurssilla! Tapahtuman järjesti Suomen bordercollie ja Australiankelpie yhdistys ja se oli meidän ihan ensimmäinen yhteinen esiintyminen rotuyhdistyksen tapahtumassa. Halusin myös päästä tutustumaan Kaisaan ja hänen toimintaansa. Hänen kasvatustyötään kelpieiden kanssa olen seurannut mielenkiinnolla. Likka käyttäytyi mielestäni hienosti ja ukkojakin löytyi metsästä kuutisen kappaletta. Likka irtoaa metsään ihan mielettömän hienosti ja taas heräsi into lajiin kun kerran Piikukin on siinä niin pätevöitynyt ja molemmat selkeästi rakastavat hommaa!! Likan kanssa saan tosin olla tarkkana, se haluaisi kovasti lähteä töihin myös omin päin eikä aina haluaisi ottaa minua mukaansa..
Kotimatkalla päättelin, että lajissa eniten kiinnostaa tyttöjen aktivoiminen hajutyöskentelyyn ja niiden puhdas ilo metsässä. Ajanpuute puolestaan johtaa siihen, että omaksi iloksi treenailu jatkukoon ja nenä pidetään auki myös aktiivisilla esineenetsintätreeneillä! 🤩
Tässä videolla vuorostaan Piiku sai treenata henkilöhakua pitkästä aikaa kun ystäväni Sirja oli piilossa suuren kuusen takana. Sanoin kuusen olevan liian kaukana, mutta päätimme silti kokeilla. Vasta Piikun tehtyä löydön ja juostuani lähemmäksi paikalle, tajusin kuusen olevan suuressa vetisessä montussa, mikä teki tästä treenistä Piikun tähän mennessä vaikeimman. Silti, eksynyt Sirja löytyi ja pääsi kotiin märkien kenkien kera! Piikulle olen ajatellut rakentaa haukkuilmaisua. Treenasin pari kertaa kotona ruokakupin kanssa. Sehän siitä vallan innostui ja haukkuu nyt joka paikassa. 🙈
Tyttöjen esineruututreeniä olemme verestäneet noin pari kertaa kuussa. Piikulla oli ekoissa treeneissä lokakuussa alueena hankala hakkuumaa. Kolme ensimmäistä esinettä nousi hyvin, mutta viimeinen, pahamaineinen silmälasikotelo, vaati molemmilta vähän työstöä. En vaatinut sivulletuloa kun huomasin, että vähän oli hankalaa. Piikulla on tapana muutenkin juosta alue sata lasissa ees taas.🙈 Päätin, että seuraava kerta olisi helpommassa maastossa.
Likalla on ihan hyvä into lähteä esineelle, mutta sen tuominen vielä lokakuussa uupui. Yritän ehtiä palkkaamaan jo ilmaisusta, siis siitä että se huomaa esineen. Suht hyvin pysyy kuitenkin ruudussa, mutta selkeää ymmärrystä esineen merkityksestä ei vielä ole. Erityisen hienosti Likka etsi omalla jälkikurssilla, missä opettelimme myös esineruudun alkeita. Likka jaksoi etsiä esineen muutaman kerran, mutta toi takaisin vain kerran.
6.10 jälkikurssi: Koutsi Tea vei patukan ruutuun ja Likka lähti täpönä juoksemaan ruudun reunoja ja irtosi todella hyvin. Haistoi patukan, mutta ei hakenut mulle. Vaihdettiin Tean vanhaan toppahanskaan ja sujui jo paremmin, toi takaisin muutaman metrinkin. Haki hyvin, neljä erillistä lyhyttä muutaman metrin pistoa. Vaikka vieraalle esineelle ei niin tuntenut suurta intoa, niin nenä oli selvästi auki koska pysyi ruudussa. Seuraavaksi omalla lelulla vaikka heitto ruutuun ja hetken odotus ja lähetys. Sitten pikkuhiljaa vaikeutetaan. Ei tarvitse noutaa, kunhan reagoi jotenkin ensi alkuun. Tosin oman lelun varmaan tuo metsästä.. Sain vahvistusta, että suunnitelmat esineen etsintään ainakin selkeät ja oikeat.
Varsinaisella jäljellä Likan pisin ikinä, noin 80m (60m +20m yksi kulma, neljä purkkia ja yksi keppi ilman purkkia. Eka purkki n. 15m, keppi n. 25m, toka purkki 40m, kulman jälkeen n. 60m kolmas purkki ja vika purkki lopussa. Jäljellä ihan älyttömän hienosti meni vauhdilla, alussa vähän haahuili, mutta huomasi (n. 30cm takaisin kääntyen) sen ainokaisen kepinkin. Kulmassa suoritti tosi hyvin, vahvalla draivilla, ilman epäröintiä. Tosi hyvä fiilis!! Seuraavaksi voi tehdä pelkkää keppiä pari per jälki, mutta pidentää matkaa niin että purkkien määrä silti 3-5. Kulmia 1-2. Ehkä ilmaisun alkeita voisi purkilla alkaa opettaa Käy-käskyllä, jolloin käy maahan ennen purkin avaamista. Superia!! On se super likka! 💗🤩
Tässä vuorostaan video Piikun esinetreenistä vierailla esineillä marraskuussa . Aluksi ajattelin, ettei se ollenkaan lähde toimimaan, kun yleensähän se kiertää koko alueen hurjalla laukalla. Mutta loppujen lopuksi esineet löytyivät mielestäni aika systemaattisesti ja nenä oli auki koko ajan! 💗 Kiitos Sirjalle esineistä, treenistä ja tästä videosta!
Likka sai myös etsiä Sirjan esineitä ja valitsimme sille helpon (vanha tumppu). Katsokaa sen iloa lähteä etsimään Sirjan viemää esinettä ja vaikka meni vähän pitkäksi, nenä oli auki koko ajan! Erityisen iloinen olen siitä miten toi esineen myös takaisin minulle!! Samanlaisia lyhyitä yhden tai kahden piston treenejä ollaan tehty nyt omilla sormikkaalla ja leluilla. Likka tuo takaisin kerran tai max kaksi kertaa, mutta sitten sen kiinnostus lopahtaa ja metsän muut hajut houkuttavat liikaa. Se kyllä rakastaa hajuja! Myös niitä, jotka tallon metsään ”harhautukseksi” ja ne pitää kaikki käydä tarkkaan tsekkaamassa.
Tein tytöille myös jälkeä loka/marraskuussa. Piikun ilmatyöskentely on niin vahvaa, että maan haistelu on sille perin outoa hommaa.
8.10 Tänään tein tytöille lyhyet jäljet ennen lenkkiä. Piikulle noin 60m yhdellä kulmalla ja Likalle hitusen pidempi kahdella kulmalla. Molemmilla kolme purkkia (kepit päällä) ja kaksi keppiä ilman purkkia. Tein tunnin lenkin ja sitten innostuneet koirat liinaan. Ei meinannut tulla yhtään mitään kun molemmilla on paljon enemmän intoa kuin taitoa 🙈 välillä oltiin liinan kanssa niin solmussa, ettei eteen päässyt😅 Piiku pyöri todella paljon ja kyseli neuvoa, että mitä tässä oikeen pitää tehdä. Onneksi löysi kaikki kepit kuitenkin ja elämänsä ekan kulmankin suoritti alun pähkäämisen jälkeen. Likka puolestaan meni nenä maassa ihan mielettömän hienosti, mutta olisi halunnut jatkaa hamaan tappiin asti, viis purkeista ja kepeistä! En tiedä mikä motivoisi sitä enemmän (kuin siis itse jälki) jotta voisin opettaa sille varsinaiset kepit jäljellä tarkemmin. Ruoka on hyvää, mutta jos se ei tule heti – on aika jatkaa matkaa! 😅 Videollakin näkyy miten hienosti meni tokan kulman 💗 Video on huonolaatuinen koska kädet oli aika täys 😅 ens kerralla molemmille suora jälki helpossa maastossa. Irtokeppien määrä ehkä 2-3 ja purkkeja 1-2.
Likka puolestaan on jälkikurssin jälkeen keksinyt hajut niin treeni-kuin omaksi huvikseenkin. Olen tehnyt jäljet nyt ilman ruokapalkkaa jäljellä, vaan tytöt ilmaisevat kepit ja saavat namit taskusta. Keppien ilmaisua, eli sen suuhun ottamista, on treenattu kotona myös erikseen ja pikkuhiljaa se alkaa rakentua. Likalla on yleensä jäljellä niin kiire, etten edes ehdi videoimaan niitä. Tässä kuitenkin yksi missä näkyy hyvin sen työskentely myös kulmissa.
Kaiken kaikkiaan olen tyttöjen hajutyöskentelyyn valtavan tyytyväinen!! Vaikka treenejä on ollut suht vähän, on niillä molemmilla vahva motivaatio ja selkeää sinnikkyyttä myös silloin kun homma osoittautuukin hieman vaikeammaksi. Molemmat irtoavat metsään kyselemättä niin ihmis- kuin esineen etsintä treeneissä. Jatkossa aion rakentaa yhä vahvempaa esineen etsintää ihan perus lenkillä tekemällä lyhyitä sormikaan hakupistoja molemmille. Heti kun on aikaa ja valoa, voin taas talloa niille isomman alueen ja lisätä vieraampia esineitä.
Jäljellä pitäisi löytää mukavat ja helpohkot maastot, missä jäljen pituutta voisi lisätä selvästi. Keppien ilmaisu ei tuota ongelmaa kunhan pysyn itse skarppina enkä anna niiden juosta (varsinkaan Likan) kuin tuli hännän alla.
Haku taas on kiinni seurasta. Kuulumme Salon palvelus koiraharrastajien sunnuntai ryhmään eli tapaamme silloin kun kaikilla on aikaa. Näin pimeään talviaikaan sitä ei tunnu olevan. Mutta ei se mitään, ensi vuosi on taas uusi mahdollisuus!!
Lifedream Colliet 