Syksyn viimeiset jäljet ja esinetreeniä

Loka- marraskuun vaihteessa teimme jälkeä oikeastaan siihen saakka kunnes tuli liian pimeää. Myös esinettä treenattiin pari kertaa ja treenit jatkuvat sisällä esineiden nosto- ja noutotreeninä. Ensi vuoden tavoitteena on jäljessä vahvistaa tyttöjen ilmaisua ja varsinkin saada sisäistettyä se Lotalle. Jäljet voisivat pidentyä puolesta kilometristä yli kilometriin. Esineillä tavoite on saada noutaminen ensin vahvaksi ja yhdistellä sitä sitten esineen etsimiseen maastossa. Kun nouto on vahva, on esimerkiksi tippunutta esinettä helppo opettaa myös Likalle ja Lotalle. Verijälkeä pääsimme treenaamaan ensimmäistä kertaa kuun vaihteessa ystäväni Sarin luona ja varmasti tällekin jäljen muunnelmalle on tulossa jatkoa ensi vuonna! Tässä viimeiset treenit lokakuulta.

26.10

Tänään kaksi tuntia jälkeä ja esineitä pitkästä aikaa tyttöjen kanssa. Ensin tallasin Likalle noin 450m jäljen 8 kepillä ja kolmella kulmalla ja Piikulle esineruudun 50mx50m kuudella esineellä. Lotta sai noin 100m.jälkensä kolmella kepillä ja kahdella kulmalla. Lisäksi tallasin pienen esineruudun, 10mx10m Likalle ja Lotalle, joiden kanssa olen tehnyt tällaista tosi vähän.

Piiku pääsi tekemään ruutunsa ensin ja se sujui hyvin puoleen väliin (käysilelu, silmälasikotelo ja lippis), jonka jälkeen tuli vähän edes takaisin juoksentelua ja nenä katosi, kunnes löytyivät silmälasit. Ne eivät ole kivat ottaa suuhun, mutta tuodaan silti minulle hyvin. Lapanen ja kumihanska nousi sitten jo taas tutulla vireellä.

Seuraavaksi Likka pääsi jäljelle. Harmittaa, että ehdin lähteä liikkeelle ennen gpsin laittoa joten en tiedä tarkkaa pituutta. Ajatuksena oli kuitenkin tehdä pitkä jälki ja uskon sen olleen noin 450-500m kolmella kulmalla ja 8 kepillä. Tuttuun tapaan Likka toimi tosi hienosti!

Lotta pääsi harjoittelemaan jälkeä omalla vuorolla. Sen nosti jäljen tosi hienosti ja pysyi sillä hienosti, kepitkin etsittiin keskimmäistä lukuunottamatta. Siinä jouduin odottamaan, että se pääsi taas jyvälle. Kulma vaati vielä vähän työstämistä myös. Mutta jälki tehdään jo ilman makkaraa jäljellä ja kepit löydetään!! Super!!

Sitten tallasin Piikulle jäljen, 350m kolmella kulmalla ja kahdella ojan ylityksellä. Tiesin, että se olisi haastava suopursujen keskellä, mutta merkkasin jäljen hyvin ja toivoin parasta. 8 keppiä.

Otin Likan tekemään esineruutua ja olin tosi iloinen kun se tuo minulle jo luokse esineen. Perusasentoon siirtymistä se ei vielä osaa, mutta minulle riittää tämäkin!

Lotan esineruutu sujui lähes yhtä hienosti, mutta se ei tuonnut esinettä minulle. Aluksi heitin esineen kanervikkoon ja tuolloin se toi hienosti esineen minulle, mutta jo valmiiksi piilottamat esineet eivät olleet niin kiinnostavia.

Lopuksi Piiku omalla jäljellä upeasti! Tehtiin myös muutama tippunut esine ensin lapasella ja sitten pyykkipojalla. Super!

31.10. Tehotyttöjen ensimmäiset verijäljet! Ajelin tänään Somerolle tehotyttöjen kanssa. Olemme puhuneet ystäväni Sarin kanssa jo pitkään siitä, että menisin kokeilemaan verijälkeä hänen luokseen, mutta en ole löytänyt kalenterista yhteistä aikaa. Nyt kuitenkin sellainen löytyi!!

Sari oli vetänyt meille kolme verijälkeä jo edellisenä päivänä ja innostuneena ajelin Somerolle heti puolen päivän jälkeen. Sää oli pilvinen, mutta ei satanut. Otimme ensin jäljelle Lotan, joka on vasta harjoitellut perinteistä pk-metsäjälkeä. Se oli kuitenkin, tai ehkäpä Juuri siksi, tytöistä se, joka ei tuntunut välittänyt veren hajusta. Se haki jälkeä aika-ajoin todella Hienosti, ylitti pari polkua ja yhden kaatuneen puunrungon. Jäljen päästä löytynyt tuore sorkka oli Lotasta tosi herkullinen ja se olisi halunnut vain jäädä järsimään sitä.

Sitten vuorossa oli Piiku. Aika yllättäen se lähti hyvin jäljelle, mutta selvästi jännitti tuoreen veren hajua ja jäi välillä jännittyneenä seisomaan tuijottaen metsään kuin odottaen, että verinen hirvi hyppäisi sieltä esiin hetkellä millä hyvänsä. Jälki oli haastava, sillä se oli paikoin risukkoinen ja kulman jälkeen laskeuduttiin jyrkkää alamäkeä. Aivan lopussa Piiku ehkä suoritti vielä sijaistoimintoa haistellessaan kuusta aivan peuransorkan vieressä ennen kuin uskalsi mennä haistelemaan sitä. Sen jälkeen sitä ei saanutkaan siitä eroon, vaan se kantoi sen autolle saakka varsin polleena ja leikkitaisteli siitä Sarin kanssa ihan vimmaisena. Olen hurjan ylpeä Piikusta ja siitä, että tänään se voitti pelkonsa ja tehtiin se yhdessä!

Likan jälki jännitti ehkä minua eniten, sillä se on arjessa melkoisen riistaviettinen. Pohdin saako tällaisen jäljen tekeminen sen lopullisesti sekoamaan ja mitä mieltä se olisi peuran sorkasta. Oletukseni oli, että se juoksisi jäljen tuli hännän alla ja iskisi kiinni sorkkaan eikä päästäisi irti, vaan yrittäisi haudata sitä vimmana jonnekin sopivaan pusikkoon. No, toisin kävi! Likka aloitti epävarmana ja oikeastaan vasta ensimmäisen kulman jälkeen nenä painui lopullisesti maahan. Sorkka sitä ei kuitenkaan kiinnostanut lähes lainkaan!! Keräsimme Likan kanssa merkkausnauhat pois kaikilta jäljiltä ja Likka intona juoksi tarkkaan jäljet läpi, mutta peuran sorkan sijasta palkkasin sen lihapullalla. En tiedä jännittikö sitä veri ja tuore sorkka niin paljon, ettei sitten oikein rohjennutkaan innostua, vai aiheuttiko juoksun parhaat päivät sille hallaa. Ainakin se on ollut hieman vaisu jo muutaman päivän. Loppujen lopuksi se jäljesti taas kyllä upeasti, vaikka sorkka jäljen lopussa ei motivoinnutkaan.

Kiitos Sarille tuhannesti jälkien teosta ja tästä mahdollisuudesta! Ihan varmasti tullaan uudelleenkin testaamaan kykyjä tyttöjen kanssa!

Marraskuussa treenasimme keittiössä esineitä siten, että levitin esineet lattialle ja Likka sekä Lotta noutivat niitä minulle yksitellen. Molemmille tämä oli hyvä treeni ja ajatus erilaisista esineistä suussa vahvistui. Varsinkin Likasta olin todella ylpeä koska se toi minulle viimeisenä muoviset aurinkolasit, mikä on vaikea esine koirille. Vaihdoin muuten nouto käskyksi ”tuo” perinteisen ”anna” käskyn sijaan ja varsinkin Likka toi esineet tällä uudella käskyllä käteen asti.

Tavoitteet 2022

Ilmaisun parantaminen – toimenpiteet:

  • keittiössä kotona tehtävä erillinen ilmaisutreeni tammi/helmikuu
  • pihalla kotona tehtävä erillinen ilmaisutreeni tammi/helmi
  • ilmaisun vieminen jäljelle

Pidemmät jäljet – toimenpiteet:

  • Lisää pyykkipoikia!!!!
  • Selkeät jäljet ja kulmat
  • Aikaa jälkien tekoon ja ajamiseen

Jäljen nosto janalta – toimenpiteet:

  • jäljen lähestyminen ensin sivusta
  • selkeät jäljet

Motivaatio ja haasteet:

  • osa jäljistä lyhyempiä, jotta mielenkiinto pysyy yllä
  • vieraan tekemiä jälkiä lisää
  • oma eteneminen maastossa, selkeä merkkaaminen
  • treenipäiväkirjan pitäminen edistymisestä

Verijälki:

  • treenataan lisää mahdollisuuksien mukaan

Tippunut esine:

  • Piiku: pidempiä välimatkoja helpoilla esineillä kuten hanskoilla, motivaatiota ei tarvitse rakentaa, mutta sen vahvistamista, että juoksee meidän omia jälkiä myöden. Muista vaihdella välimatkaa
  • Likka: noudon vahvistaminen kotona (tammi/helmikuu) ja sen jälkeen ensin lyhyillä matkoilla ja esine näkyvillä. Vahvistetaan itse toimintaa
  • Lotta: sama kuin yllä

Esineruutu:

  • Piiku: 3-4 esineen etsiminen ruudusta perusasentoon. Sujuu jo hyvin, mutta vahvistetaan mm. vieraan ihmisen esineillä. Vahvistetaan esineen tuomista perusasentoon.
  • Likka: esineen noutaminen ja tuominen perusasentoon. Etsimistä 2-3 esinettä, helppoja ensin, mutta myös vaikeampia. Vahvistetaan ensin noutoa kotitreieneissä usealla esineellä ja viedään sitten maastoon lyhyemmällä välimatkalla. Mahdollisuuksien mukaan vieraan ihmisen esineitä. Pidennetään välimatkaa esineelle pikku hiljaa ja vahvistetaan useamman esineen hakemista.
  • Lotta: esineen noutaminen minulle käteen. 1-3 esinettä. Vahvistetaan noutoa liikkeenä ja yhdistetään maastossa lyhyellä välimatkalla ja sitten piilossa olevalla esineellä.

Jätä kommentti