Kevätkuulumisia

Kevättä rinnassa? Itselläni ainakin on. Olen aivan kypsä talveen ja lumeen ja pakkasiin! Ihan viime päivinä olemme saaneet nauttia ihanista kevätpäivistä, mutta silti tuntuu, että lumet eivät vain sula – IKINÄ.

Aloitin marraskuussa uuden työn, etänä. Työskentelen kaiken päivää tietokoneella ja nyt on pakko myöntää, että tästä syystä blogin kirjoitus on jäänyt harvinaisen vähiin. Treenipäiväkirjoja on helpompi päivittää someen, mutta tänne blogiin ei enää jaksa illalla askarrella mitään. Koen, että tämä on sääli, sillä Instassa ja FBn puolella treenit ja tarinat katoavat ajan myötä bittiavaruuteen, mutta täällä blogissa ne ovat jäsennellysti löydettävissä vielä vuosienkin päästä. Siispä yritän jatkossakin päivittää treeneistä tännekin ❤ Tsekkaa juttuja tuosta vasemmalta sivun linkeistä.

Kevään suurin asia on tietenkin perheeseen saapunut Pimu (Diamondfox Challenger). Pimun saapuminen tammikuussa ei ollut suunniteltu juttu, mutta jotenkin siinä vain kävi niin, että yhdessä Sarin kanssa haettiin pennut kotiin. Pimu on ihan mielettömän rohkea ja toiminallinen pentu ja olen siihen valtavan tyytyväinen. Se on selkeästi meidän perheen kovapäisin tapaus ja koettelee kyllä tällä hetkellä meidän kaikkien hermoja haukkumalla ja komentelemalla sekä roikkumalla milloin missäkin rievussa. Harrastuksia ajatellen se on erittäin lupaava: on ahne, taisteluhaluinen, ei voi pahoin autossa eikä kaihda mitään alustoja tai ympäristöjä. Siitä tulee vielä hieno koira – jos en tule hulluksi sitä ennen 😀 Pimu on yhteisomistuksessa kasvattajansa Päivin kanssa.

Kevät on lähtenyt harrastusten osalta kohisten liikkeelle: Piiku pääsi Suomen collieyhdistyksen tokorinkiin ja aloitimme virallisen tokouran korkkaamalla alokasluokka. Keväälle on katsottu jo valmiiksi muutamat kokeet. Likan kanssa olen myös innostunut tokosta ja treenaamme tavoitteellisesti viikoittain. Agilityssa Koulutusrumban treeneissä käymme parin viikon välein ja Timo Liuhdon yksityistunneilla 1-2krt kuukaudessa. Koulutusrumban treenit on valikoituneet Lotalle sekä Pimulle kun taas Timon treeneissä juoksee Likka Piikun keskittyessä nyt enemmän tokotreeniin. Myös paimennuksen aloitimme jälleen ja meitä kouluttaa Usvanummentilalla Mervi Asp. Paimennuksessa päätin keskittyä Piikuun ja Lottaan. Piikun kanssa haaveilen esikokeesta ja Lotalle on katsottu valmiiksi taipumuskoe. Pikku hiljaa alkaa siis lajirepertuaari luonnostaan hakemaan omia uomiaan sen suhteen kenen kanssa harrastan mitäkin. Treenipäiväkirjoja on tulossa blogiin, mutta hitaasti.

Myös Lifedream maastokurssit ja irtotunnit pyörähtävät taas käyntiin huhtikuussa.

Sen sijaan haku ja jälki on vielä tuloillaan! EN malta odottaa!!! Niitä treenaamme edelleen omaksi iloksi kaiken muun ohella. Myös Lifedream maastokurssit ja irtotunnit pyörähtävät käyntiin taas huhtikuussa. Tiedän, että kaikki tytöt rakastavat nenätyöskentelyä metsässä ja vaikka meillä ei taida aika riittää touhun viemiseen kisatasolle asti, saan näissä treeneissä ns. kirsikat kakusta kun keskitymme vain maastossa tehtäviin harjoituksiin. Koirat rakastaa sitä! Myös esineen etsintää päästään tekemään taas todenteolla sitten kun lumet sulavat!

Olen ilmoittanut Piikun ja Lotan myös rotuyhdistyksen sivuerikoisnäyttelyyn toukokuussa. On hauskaa mennä jälleen näyttelyyn ja tarkoitus on ilmoittaa vielä muutamaan muuhunkin. Lotta kasvaa pelkkää jalkaa tällä hetkellä ja on muutenkin välillä ihan oikea teini! Energiaa riittää ja olen päättänyt jättää imuroimisen täysin väliin koska tytöt nyhtävät lelujaan, juoksevat matot rullalle ja touhu on muutenkin ihan lastentarhasta. Aina silloin tällöin olen tehnyt sisällä niille noseworkia ja tästä tytöt tykkäävät ihan hirmuisesti! Ilmaisua yritän treenata siten, että haju on vaikeasti lähestyttävässä paikassa, mutta eipä sillä ole meille juurikaan väliä. Tärkeintä on se, että tytöt saavat aivotyötä silloin kun tuntuu, että itsellä ei riitä enää rahkeet tämän porukan kanssa 😀

Olemme myös samasta syystä tavanneet paljon kavereita. Pimun kavereita on veli Elmo, kelpien pentu Räksy ja BC pentu Colt. Lotan kavereita puolestaan on mm. saman ikäiset Saaga ja Diego sekä pitkäkarvaiset colliet Poju sekä Viima. Likka ja Piiku viihtyvät jätkäporukassa: heidän kavereitaan on husky pojat Elmo sekä Gaston ja Maijun pojat Unto, Vipu ja Ventti. On hauskaa päästä painelemaan kavereiden kanssa täysiä ja samalla olen niin onnellinen, että suurimmaksi osaksi tytöt tulevat kaikkien kanssa toimeen.

Lumi on tänä talvena aiheuttanut melkoisesti harmia Siltapeltotilalla. Likka pääsi jo hyppäämään aidan yli traktoreita jahtaamaan kun lunta on kasaantunut aidan viereen melkoiset määrät. Valitettavasti ulkokanalan katto on romahtanut lumen painosta ja saankin miettiä kanoille uudet asumukset sitten kun ne kesäkuussa pääsevät ulos. Pohdinnassa on josko kanojen määrä voisi vielä muutamalla kasvaa… Kenties alan järjestää täällä meillä kanakursseja kaikille kouluttamisen ystäville! 😀 😀 Kun lunta on teillä ja metsissä, on lenkillekin ollut hankalaa päästä. Viime viikolla ostin viimein lumikengät, joiden kanssa on nyt ollut mukavampaa talsia poluttomia metsiä. Siitä lisää myöhemmin.

Merkonomi-opiskeluni alkoivat pari viikkoa sitten ja se uuden työn ohella saa minut ajoittain todella väsyneeksi. Olen ollut turhautunut ja huonolla tuulella enemmän kuin koskaan, vaikka muutokset elämässä ovat olleet erittäin positiivisia. Joudun jatkossa tasapainoilemaan työn, opiskelun ja harrastusten välillä, joten pyydän jo valmiiksi anteeksi jos en ole aina tavoitettavissa tai edes kovin hyvän tuulinen 😀 Mutta laitatte vain rohkeasti uudelleen viestiä jos minusta ei kuulu mitään. Kun on vain yksi pää, on myönnettävä, että se on välillä vähän liian täynnä. Kiirettä on erilaisten harrastusten kanssa ja perus yhteydenpito jää helposti. Toisaalta olen aina rakastanut touhukasta elämääni: jos se ei ole koirat, se on sitten jotakin muuta, kuten kiipeilyä, melontaa, sukellusta… Pahinta on kuitenkin, että luon itselleni ja tytöille odotuksia siitä, mitä pitäisi treenata ja missä kohdin kisata, vaikka todellisuudessa millään niistä ei ole mitään väliä. Vain yhdessä tekemisellä on.

Kevätaurinko paistaa nytkin suoraan silmiin verhojen välistä. Linnut laulavat ja muuttolinnut ovat ilmestyneet pelloille. Kevät ON täällä ja kylläpä sitä on kaivattu!! Ihanaa kun illat pitenevät ja lämpö sulattaa stressin pois. Ei ole kiire minnekään. Kyllä me keretään. ❤ Nautiskellaanhan yhdessä keväästä!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s