Pitkän harrastustauon jälkeen pääsimme treenaamaan lokakuussa viikottain agilitya, rallya ja uutta lajia: hoopersia. Aluksi pelkäsin, etten löydä treeniryhmää enää loppuvuodeksi, mutta Agi-ilon Paulan syksyn kurssit Oneminddogs Areenalla Kaarinassa tulivatkin myyniin juuri sopivasti! Olen onnistunut yhdistämään useita lajeja samoihin iltoihin, joten samalla ajolla tulee paljon treeniä eri koirille. Lisäksi ystäväni Aneten kurssit Halikossa ovat olleet täydellisiä pennuilleni Irmalle ja Luntulle. Treenit ja asiakkaiden koulutukset ovat täyttäneet kalenterin, mutta toisaalta kaikki koirahomma on ihanaa vastapainoa päivätyölleni.
Alkuun minulla oli tunne, ettei osata enää mitään ja viime treeneistä on todella pitkä aika. Omatoimitreenejä hallilla ollaan tehty viimeksi vuonna 2023 ja sen kyllä huomaa jotenkin. Kaipaan sitä, että ajelin hallille ja treenasin tyttöjä parisen tuntia. Huomasin lukevani täältä blogista vanhoja treenipäiväkirjoja viime vuodelta ja katselevani videoita innostuneena ja vähän kateellisena. Voi miten aktiivisia ja osaavia ollaankaan oltu! Nykyään omatoimitreeniin ei ole hallia ja lähes kaikki treeni tapahtuu treeniryhmissä. Päätin viime vuodesta innostuneena kirjoitella treenipäiväkirjoja myös tästä lähtien. Ostin myös oman pinkin vihkosen treenipäiväkirjoille, joihin kirjaan tyttöjen tavoitteet ja osatavoitteet eri lajeissa. Innostuin tästä hurjasti: kunpa tavoitteet olisi yhtä helppo toteuttaa oikeasti kuin kirjoittaa ylös! 😀
Ma 30.9.24 Aloitamme agilityn Paulan opeissa agi-ilolla. Oli ihanaa päästä juoksemaan pitkästä aikaa agiltya ja tavoite oli vain pitää tyttöjen kanssa hauskaa. Aluksi minulla oli vain yksi paikka agilityyn, mutta sain ostettua toisen irtopaikan samaan ryhmään. Niinpä Lotta ja Piiku pääsivät molemmat treenaamaan ja voi miten kivaa meillä olikaan! Rata ei ollut meille vaikea, mutta paria kohtaa päästiin hinkkaamaan. Rata oli melko suoraviivainen meille ja oli selkeää etenemistä ja päästiin harjoittelemaan itsenäisiä keppejä molempien kanssa. Koska edellisestä treenistä on niin hurjan kauan, ei minulla ollut juuri odotuksia illalle. Halusin vain, että päästään tekemään kivaa rataa ja nautiskelemaan agilityn flowsta. Tämä saavutettiin! On tämä kyllä niin meidän ykköslaji!!❤️🔥
Juteltiin tavoitteiden asettelusta, sillä siitä puhuttiin myös sunnuntai-illan AVA2 opinnoissa kun teemme kauden suunnittelua. Agilityssa selkeitä tavoitteita ovat vaikkapa nollat, koularit, luokkanousut, sertit, ja valioituminen. Arvokisat ja sijoitukset tuovat lisätavoitetta. Itselläni kuitenkin elämän realiteetit (aika ja raha) määrittelevät omat tavoitteet: pyrkimykseni on tällä hetkellä ”vain” pitää hauskaa tyttöjen kanssa radoilla, saavuttaa kiva flow ja edetä kolmosluokkaan koiran elämän aikana. Pysyä terveenä! En yksinkertaisesti voi asettaa itselleni tämän kummoisempia tavoitteita, sillä rahaa ei ole maksaa treenejä, omatoimitreenejä, kisamaksuja (jotka helposti useamman koiran kanssa on satanen per kisa) ja kilometreihin kuluvia bensoja. Kaikki mitä tällä matkalla ehkä saavutetaan on plussaa. On joskus turhauttavaa seurata ystäviä, joiden mahdollisuudet ovat erilaiset.
Piiku on pian kuusivuotias ja käytännössä sillä on aktiivista agilityuraa jäljellä ehkä pari vuotta.. Olen alkanut pohtimaan josko siirryttäisiin sen kanssa myös hoopersiin. Mutta tänään meno oli sellaista, että ihan vielä ei ole sen aika! Lotta on hiukan erilainen ohjattava kuin Piiku laajoine kaarineen. Lotta on nopea ja ketterä ja agility on ehdottomasti sen juttu enemmän kuin rally 😅 Kolmosiin nousu ei pitäisi olla ongelma kummankaan tytön kanssa, mutta sitä varten pitäisi toki käydä ahkeraan kisoissa.
Ti 1.10 Aunelin koirakoulun rallykurssi alkaa. Pentujen oma rallykurssi oli ikään kuin pentukurssi meille. Minulle on erittäin tärkeää, että molemmat pennut oppivat hakemaan kontaktia ja toimimaan kanssani myös häiriössä. Harjoiteltiin perusasentoja, käännöksiä ja istumasta seisomaan siirtymistä. Kurssilla on aikuisia koiria, joten pennut keräävät ihastusta. Irma oli hieman reippaampi kuin Lunttu tällä ekalla kerralla. Tärkeintä on se, että tytöt pääsevät halliympäristöön ja harjoittelemaan yhteisen treenikuplan rakentamista häiriössä. Koska ainakin Luntun kanssa on tarkoitus kisata myös rallyssa, on hyvä saada sille alusta asti lajin niksit haltuun. Samalla tytöt kokivat ensimmäisen pienen hihnalenkin.
Lunttu aloitti treenit. Sitä jännitti ensin isot koirat hallissa ja laaja lattiapinta, mutta toisaalta alkoi heti touhuta namipalkan kanssa. Tehtiin imuttaen erilaisia käännöksiä, eteen istumista, perusasentoon siirtymisiä oikealla ja vasemmalla sekä ympyrää ohjaajan sivulla. Lunttu pääsi harjoittelemaan myös puomipintaa ja siinä kääntymistä sekä eteenmenoa etupalkalle. Lunttu on omaan silmään ketterä, se on hyvin ahne ja tuntuu syttyvän heti yhteiseen tekemiseen. Leluista se ei niin innostunut tässä ympäristössä, mutta kotona kyllä taistelee ja hakee lelua. Luntun pentukoulua pääsee seuraamaan meidän IG-tilillä.
Irma puolestaan pääsi mukaan jälkimmäiselle puoliskolle. Irma oli selvästi rohkeampi isojen koirien kanssa ja myös se innostui heti touhuamaan kanssani. Irma sai harjoitella etujalkatargettia tyynylle ja sen jälkeen takajalkojen käyttöä. Eteenmeno ja paikallaolokin sujui hienosti istuen kun kiersin sen ympäri 😃 Maahanmenoharjoitukset aloitettiin. Irma on tasaisemman oloinen kuin siskonsa ja leikki lelullakin pikkuisen. Se ei toisaalta ole aivan niin ketterä ja fyysinen kuin Lunttu. Lopuksi tehtiin senkin kanssa puomin pohjataitoja.
Sain tunnilta hyviä vinkkejä ja muistutuksia siihen mitä voidaan harjoitella kotona. Myönnetään, kahden pennun treenaaminen on haastavaa, mutta tässä kohtaa enemmän omasta ryhtymisestä kiinni. Oli myös hienoa, että tytöt saivat kokemuksen yksin minun kanssa, sillä ne luonnollisesti viettävät paljon aikaa keskenään enkä halua niiden laumottuvan. Olin myös ylpeä siitä miten tytöt kulkivat hihnassa hallista ovien kautta ulos. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikolla!
Ke 2.10 Agi-ilo. Hoopers- ja rallytreenit. Likka aloitti uuden 9 kerran kurssin Agi-ilon Paulalta. Kurssin jälkeen on sopivasti rallytreenit ja ostin paikan myös tälle kurssille. Likalle hoopers on parasta ikinä, ehkä kivempaa kuin agility. Se on nopea ja saan olla todella nopea reagoimaan, jotten kykenen ohjaamaan sitä ennakoivasti. Olemme kuitenkin edistyneet lajissa mielestäni todella nopeasti. Minulla ei ole koskaan turhaumaa hoopersissa, vaikkei kaikki aina menisikään toivotusti. Laji on niin uusi, että opeteltavaa riittää!
Rallytreeneissä Pimu pääsi pitkästä aikaa treenailemaan rataa. Kyseessä oli meille vaikea voi/mes luokan rata, joka tehtiin pitkälti nakki kädessä imuttamalla. Ei jäänyt hyvä fiilis, vaikka toisaalta ajattelinkin, ettei tauon jälkeen voi odottaa mitään kummoista treenikuplaa. Pimu kyllä tekee, mutta niin tekisin minäkin jos nakki olisi naamassa koko ajan kiinni.
ma 7.10.24 Agi-ilo. Agilityssä Piiku ja Lotta.
ke 9.10.24 Agi-ilon hoopers ja rally. Tältä kerralta ei tullut Likasta videota, joten jaan tässä elokuulta hoopersvideon Piikusta ja Likasta. Piikulle tämä taisi olla ihan ensimmäinen hooperskerta ja se oli aivan innoissaan!! Olen iloinen siitä, miten tytöt tuntuvat pitävän hoopersista ja itsellenikin se on todella hauska laji, jota haluan tehdä lisää. Piikun täyttäessä tammikuussa 6v on todennäköinen eläköityminen agilitysta ihan parin vuoden päästä edessä ja hoopers voisi olla meille sopiva eläkelaji.
Rallytreeneissä oli tänään mukana Lotta, joka haahuili ihan missä sattuu ja treenistä jäi turhautunut ja ahdistunut olo. Rally-toko ei tunnu hyvältä juuri nyt kun agility ja hoopers luovat niin ison kontrastin siinä, millainen mielentila itselläni treeneissä on. Lotalle ei ollut tänään mitään kiinnostusta touhuta kanssani eikä palkka selkeästi motivoinut sitä. Lotan ongelma treeneissä ja kisoissa on jo pitkään ollut palkattomuus, joten jäi tunne, ettei tästä mitään tule.
pe 11.10 Hoopers kotitreenit. Vapaa päivä! Olen päättänyt, että treenailen kotona suuntia. Takapihalla harjoiteltiin tynnyrin kiertoa molempiin suuntiin. gogo on vastapäivään käännös ja meneme myötäpäivään. Hoopersissa käskyt tulisi osata niin, ettet ole itse ohjaamassa koiraa, mutta tähän on vielä pitkä matka!
la 19.10. Omatoimiset käännöstreenit tytöille. Päätin treenailla tytöille käännöksiä kotona. Lotalle vasemmalle siirtymisiä ja muille myös oikealle. Lisäksi päätin rakentaa oikealla työskentelyä samalla tavalla kuin aikanaan vasemmalla ja rakentaa kaikille sitä ihan rauhassa. Kaikki kisahaavet heitin menemään ja katsotaan sitten uudestaan ensi vuonna! Toivon, että näen itse näissä käännöstreeneissä pikku hiljaa edistymistä. Turhauma on aika iso tässä kohtaa.
ke 16.10.24 Rally. Tänään osallistuin AVA2 koulutukseen, joten illan hooperstreeni jäi meiltä välistä, mutta sen sijaan Piiku pääsi rallytokoon. Piikun kanssa rally on palkitsevampaa kuin Lotan, sillä Piiku haluaa tehdä kanssani. Se kuitenkin on niin nopea reagoimaan ja tarjoamaan, että sen vire on lajiin hirmu korkea ja koen vaikeaksi sen, että se edistää ja tarjoaa miljoonaa asiaa ennen kuin ehdin tehdä mitään. Saimme aikaan hyviä pätkiä, mutta myös turhaumaa. Alla on video tytöjen parhaista paloista lokakuun treeneissä. Kaikki ovat hyvin erilaisia toimijoita!
su 20.10. Isojen tyttöjen kanssa tänään vihdoinkin esineen etsintää ja metsäjälkeä. Päivään mahtui myös toimistohommia ja auton irti ruostunut pakoputki.🙄Esineet nousivat tytöillä hyvin, mutta jäljellä oltiin ihan hukassa. Alku oli kaikilla hankalaa, keskivaihe sujui tosi hyvin ja loppu taas vaikea. Jälki oli 400 metriä ja 7 keppiä.
ma 21.10 Agi-ilo Lotta ja Piiku agility. Tällä radalla pääsin itsekin juoksemaan! Oli hauskaa saada tytöille myös sivuetäisyyttä ja uskaltaa luottaa koiraan paremmin. Lotta oli ihan liekeissä kananugetilla ja haki hienosti esteitä. Piikulle hyppy putken jälkeen osoittautui jostakin syytä tosi vaikeaksi. Jäi tosi hyvä fiilis ja tunne, että kisoihinkin aletaan taas olemaan valmiita.
22.10.24 Rally pennut
23.10. 24 Hoopers Agi-ilo Likka ja Piiku. Ihan älyttömän vaikea, lähes 20 esteen rata ja molemmat tekivät sen hienosti irroten. Videolla Piikun suoritus. Tämä on Piikun neljäs treenikerta hoopersissa. Laji on vaikea ja minulle uutena hyvin hankala ymmärtää. Rataantutusmiset ja ennakoiminen vievät kaksi kertaa pidempään kuin agilityssa ja myös ohjauksessa olen auttamatta usein myöhässä. Piikulle rakennetaan estelähtöistä etenemistä vahvemmin kuin likalle, jonka ohjaus perustuu enemmän suuntiin. Onneksi hommassa on opettamassa agi-ilon Paula, muuten olisin kyllä ihan hukassa 😅
Lotan rally. Koko laji turhauttaa tällä hetkellä aivan hirveästi eikä treenaaminen tunnu hyvälle. Pimu tekee hyvin matkalaukkumeiningillä, mutta saisi olla parempi kontakti ja käännökset. Lotalla ei ole kontaktia ollenkaan jos ei ole nakki kädessä ja Piiku.. no sillä on sitten kontaktia ja menohaluja vähän liikaakin.
Oman tunnetilan saaminen oikeaksi on tässä lajissa tällä hetkellä vaikeaa. Heti kun hoopersin jälkeen menen halliin rallya varten (treenit peräkkäin) koko fiilis muuttuu hetkessä voittajasta surkeuteen ja väännän itkua. Ei hyvä. Tunnetilan työstäminen on tärkeää, koska turhautuminen ja oma epätoivo tarttuvat koiraan enkä halua missään nimessä, että koira kokee tekevänsä väärin kun tosiasiassa minä en kykene asioita tekemään oikein. Koirat ovat kaikki myös ihan erilaisia! Tuntuu, ettei lajissa tule lainkaan edes pieniä onnistumisia. Olen pohtinut myös sitä, että päivätyöni henkisen kuormittavuuden vuoksi en nyt yksinkertaisesti jaksa pientä hinkkaamista. Haluan onnistumisia ja niitä ei nyt tunnu tässä lajissa tulevan..
En tiedä jaksanko juuri nyt rallya treenailla tässä mielentilassa. Jos jotakin tästä olen oppinut on, että Lunttu opettelee alusta asti käännökset ja toimimaan vahvasti myös oikealla puolella!! Alla video Lotan treeneistä, jotka menivät jo vähän paremmin! Palkkana tällä kertaa kanapulla, joka toimikin ihan älyttömän hyvin ja haahuilun sijaan Lottan oikeasti saalisti minulta palkkaa!
Luntun kotitreenit etenee. Treenailen Lunttua nyt pari krt viikossa ja teemana on agilityn kierto ja suora ”hyppy” eli siivekkeiden välistä juokseminen ja keppien eka väli eli sisäänmeno. Lisäksi treenataan perusasentoja oikealla sekä vasemmalla, seuruun paikkaa imuttamalla molemmille puolilla, paikallaoloa ja rallyn erilaisia käännöksiä. Maahanmeno on Luntulle ollut vielä hankala temppu ja sitä on tehty aluki jalan alta sukeltamalla. Lisäksi yritän leikkiä sen kanssa niin paljon kuin mahdollista. Luntun pentukoulua pääsee seuraamaan meidän IG-tilillä ja julkaisen siitä oman postauksen myöhemmin.
Ma 28.10.24 Maanantaina aloitimme Luntun kanssa Oneminddogsin pentuagilityn. Olin odottanut kurssia todella paljon ja jo ekalla kerta ylitti odotukset! Jee! Saan tältä kurssilta myös kivoja vinkkejä omien kurssien sisältöön 🤩Lunttu oli mainio: häntä lipputankona ja rinta rottingilla se juoksi uudesta hallista sisälle just sellaisella asenteella, jota siinä rakastan! Käytiin läpi ekalla kerralla putkea, rengasta, vinokeppejä, kiertoa liikehäiriöllä, eteenmenoa, peruutusta ja ympyröitä imuttaen. Melkoinen setti!! Vitsi meistä tulee kyllä taitavia! Kouluttaja kehui Lunttua kovin ja onhan se ihan mielettömän magee tyyppi. On ihanaa kun se on kuin puhdas taulu, kaikkeen on uusi mahdollisuus.
Luntun jälkeen oli taas Lotan ja Piikun vuoro juosta. Hallilla oli tosiaan halloween teema ja Paula oli pukeutunut haamuksi. Sen jälkeen kun Lunttu oli jo yrittänyt repiä ohikulkeneelta Paulalta kaavun irti, jännitin vähän miten isosiskot suhtautuisivat jätesäkkeihin ja muuhun rekvisiittaan hallissa. Ei onneksi ollut ongelmaa. Radalla oli keinu, joka tehtiin leijeröiden, vaikea keppikulma putki houkuttimena, irtoaminen suoraan putken pimeään kulmaan, takakierto poispäinkäännöksenä ja lopuksi kepit. Lotan videolla ei näy, että se olisi kertaakaan ottanut viimeistä hyppyä keppien jälkeen ja hyvin huomaan ohjanneeni sitä aivan liian ajoissa kepeille ja se kieltää hypyn. Saatiin tämä kyllä lopulta haltuun. Piikun oli tosiaan mukana ja se teki tuttuun tapaan supertyötä myös.
ti 29.24 Tänään oli Pentujen rallyn viimeinen kerta ja sen jälkeen otin puolen tunnin yksärin Anetelta käännösten harjoitteluun. On tosi turhauttavaa nähdä, että koirat toimii hyvin jonkun muun kanssa mutta minun kädet on ihan väärässä paikassa väärään aikaan. Harmittaa, että joudun käyttämään niin paljon käsiapuja tyttöjen kanssa ja matka käsiavun häivyttämiseen tuntuu hirveän pitkältä ja turhauttavalta. En edes osaa lähteä häivyttämään kättä pois. Joo. Vaikeeta on. Tyttöjen Käännöstreenit osa 2. Uskaltaisin väittää, että tässä on sentään vähän jo edistymistä!
Eilen kävimme sitten Irman, Luntun, Piikun, Lotan ja Likan kanssa Aunelin koirakoulussa rallytokokurssilla ja sen jälkeen yksityistunnilla. Teemana oli käännökset, istumisesta seisomaan nouseminen ja oikean puolen seuruu. Irma ja Lunttu harjoittelivat myös An kontaktipintaa vaikka rallykurssi onkin. Hiottiin luoksetuloa ja erilaisia kiemuroita. Luntulle rakennan jo kontaktia ja kestoa perusasentoihin. Aikuisten kanssa sain hyviä vinkkejä käännösten harjoitteluun kotona. Myönnetään tosin, että turhautuminen nosti hieman taas päään. No, onneksi Anette auttaa!
Ke 30.10. Likan Hoopers ja Pimun Rally. Tällä kertaa rata oli keskeltä ohjattava, aluksi helpolta vaikuttava rata (verrattuna viime viikkoon), mutta itseasiassa vaikeaa oli saada koira lähihoopista läpi ja kääntymään tiukasti vasemmalle aidan kiertoon. Harjoittelimme tätä useaan kertaan. Aluksi Likan oli myös vaikea ylläpitää isoa ympyrää laukalla, mutta lopulta onnistuttiin!
Lokakuu oli varsin aktiivinen!! Kun on kolmet ryhmätreenit viikossa niin kyllähän siinä tulee tehtyä! Samalla kouluttauduin AVA2 moduulin verran, opiskelin Suomen palveluskoiraliiton pelastuskoira-infon ja koiran kouluttajan peruskurssin ja osallistuin myös kahdelle luennolle hoopersista sekä koirien elekielestä. Olen ollut niin innoissani treenien aloituksesta, että en ole jotenkin edes tajunnut miten paljon on tullut puuhattua. Arjessa kun tuntuu, että olen vain töissä ja töissä…
Lifedream 