Käyn parasta aikaa AVA2 koulutusta eli Suomen agilityliiton valmentajakoulutusta ja juuri nyt on käynnissä moduuli kausisuunnittelusta. Mukana on paljon tavoitteellisesti itse treenaavia valmentajan alkuja ja vaikuttaa siltä, että tuloksellisuus painaa nykyaikana vaakakupissa todella paljon varsinkin nuorten ja kunnianhimoisten harrastajien kesken, oli koiraurheilun laji oikeastaan mikä tahansa. Varsinkin tässä agilityn MM kisojen alla tulee pohdittua omiakin tavoitteita. Heräsi itselläni sekä turhauma, että tunne siitä, että toisenkinlaista harrastamista on ja tulee olla.
Olen kirjoitellut blogiin paljon ajatuksiani unelmien tavoittelusta, innostumisesta, pitkistä projekteista ja peloistakin. Näistä tosin on jo vuosia aikaa. Ajatukseni on aina ollut aktiivisesti pohtia mitä elämältä haluan ja sitten lähteä sitä kohden, pienin askelin. Kun katse on unelmassa, voi tehdä pieniä valintoja arjessa kohti tuota isompaa tavoitetta. Urheiliana en ole kummoinen, mutta unelmoimisesta ja tavoitteista tiedän jotakin. Unelmoin oman talon ostosta ja sen onnistuin tekemään 26-vuotiaana. Suurin tavoitteeni, eli oman yritykseni, perustin 2021 ja se on muuttanut elämäni. Uskalsin vihdoinkin ryhtyä tähän seikkailuun, jolle ei näy loppua, vaikka yritysmuoto hieman muuttaa koko ajan muotoaan. Suomen agilityliiton valmennuskoulutuksessa saan paljon uusia vinkkejä toimintaani ja yritän päästä mahdollisimman pian myös HOVA1 eli hoopersin apuvalmentajakoulutukseen.
Oli tavoite mikä vaan, sen voi pilkkoa osatavoitteisiin. Osatavoitteiden hahmottaminen luo ikään kuin polun kohti grandefinaalia. Tavoitteiden saavuttamiseen voi luoda aikataulun, mutta itse ainakin ahdistun näistä aikarajoista ihan hirveästi. On aivan ihmisestä ja tilanteesta kiinni millainen tavoite on: onko se valioituminen, sm- finaali, maajoukkuepaikka vai jokin konkreettinen asia kuten kisajännitys tai tietyn liikkeen opettelu. Haaveilin pitkään siitä, että voisin keskittyä moneen lajiin koirieni kanssa täysillä ja tähän olenkin mielestäni päässyt. Halusin tutustua eri lajeihin ja myös siihen mitä ne koiralta vaatii. Yhdenkin lajin tavoitteellinen harrastaminen vie kuitenkin paljon aikaa ja rahaakin. Kun taidot kasvaa ja lajien erilaiset nyanssit lisääntyvät ylemmissä luokissa, alkaa realiteetit avautua eri tavalla. Itse joudun nyt pohtimaan paljon sitä ovatko tavoitteeni realistisia. Kun olen vuosia treenannut useampaa lajia alkaakin nyt vahvasti näyttää siltä, että agility on ja pysyy meidän ykköslajina. Viime vuoden rallykokeilu toi upeita tuloksia alemmissa luokissa, mutta rallyssakin voittajaluokan tehtävät vaativat jo taitoa ja paljon treeniä. Olisiko minun nyt aika keskittää kaikki vähäiset omenani yhteen koriin – agilityyn (ja hoopersiin)?
Katso tästä luomani tavoitekaavake!
Käytän itse tätä kaavaketta kaikille koirille eri tavoitteiden suunnitteluun ja seurantaan. Tapanani on ollut myös seurata omia tavoitteitani suhteessa koirieni kanssa harrastamiseen kirjoittamalla tähän blogiin noin 3-5 kertaa vuodessa. Tänä vuonna pentujen vuoksi tavoitteet oli siirrettävä kauemmas ja tottapuhuen ne ovat edelleen jossakin ensi vuoden puolella. Paljon myllerrystä on tulossa tässä talvella ja keväällä luvassa elämään ja tästä syystä tavoitteet ovat lähinnä terveenä pysyminen ja hauskan pito. Olen erittäin iloinen, että ylipäätään pääsin treenaamaan ryhmäpaikalle agilitya, hoopersia ja rallya vielä nyt loppuvuodesta. Olen huomannut, että minulle yksi tärkeä arvo treeneissä on myös se, että meillä on KIVAA. Toki tavoitteiden saavuttaminen vaatii töitä, mutta jos ei ole hauskaa koiraharrastuksessa, syö se pohjan koko hommasta. Lue alta koirien lajikohtaisista tavotteistamme!
PIMU
Pentujen jälkeen Pimu palautuu rauhassa. Olemme saaneet treenipaikan rallyryhmään loppuvuodeksi ja ajattelin treenailla sen kanssa voittajaluokan liikkeitä ajatuksella, että loppuvuodesta kävisimme jossakin kisassa kokeilemassa tulosta. Totuus on kuitenkin, että Pimu on lähdössä näillänäkymin loppuvuodesta kasvattajansa ja toisen omistajansa Päivin luokse ja viipyy siellä koko kevään, todennäköisesti ensi syksyyn asti! Tämä tarkoittaa sitä, että sen kanssa tavoitteellinen harrastaminen on siirrettävä noin vuoden päähän. Pimun kanssa rallyssa tavoitteena olisi käsiavun häivyttäminen ja käännösten rakentaminen oikeanpuolen seuruussa. Katsotaan kuitenkin luovunko sen kanssa treenipaikasta ja otan sen sijaan mukaani Lotan tai Piikun. Näyttelyistä Pimulta puuttuu yksi serti muotovalion arvosta ja Päivillä on varmasti omat ajatuksensa kansainvälisen muotovalion saavuttamisesta 😉
PIIKU
Piiku on agilityssa kakkosluokassa ja tavoitteemme on siirtyä kolmosluokkaan sen elämän aikana. Piiku täyttää kuusi vuotta tammikuussa, joten sen kuntotasostakin riippuu totetuuko tämä. Taidoista ei luokkanousu ole mielestäni kiinni, mutta kisoissa tulisi käydä ahkeraan. Treenaamma agilitya nyt maanantaisin ja kisajännityksestä huolimatta minun tulisi vain ilmoittaa se kisaamaan. Tarkoituksena on keskittyä ensi keväänä sen kanssa kisaamiseen, käymme ihan kahdestaan kisoissa mahdollisimman paljon.
Rallyssa Piiku kisaa voittajaluokassa. Tavoitteena olisi sille RTK3 koulari, mutta tämä vaarii kyllä treeniä. Piiku edistää helposti ja tämä on rallyssa hankala piirre. Minulla on yksi treenipaikka rallyryhmässä ja Piiku olisi hyvä ottaa sinne mukaan. Toisaalta, Piikanen treenaa jo agilitya ja silloin tällöin hoopersia, joten muillekin on jätettävä jotakin 😀 Rallyssa Piikun tavoite olisi oikean seuruupaikan lisäksi käsiavun höivyttäminen, ennakoivat vihjeet ja käännökset oikean puolen seuruussa.
Hoopers on meille kaikille uusi laji ja Piiku on ollut minulla vasta pari kertaa mukana. Treenaamme suuntia ja etenemistä. Piiku tuntuu rakastavan lajia, onhan se vauhdikasta. Tämä voisi olla Piikulle hyvä eläkelaji, joten yritän saada sille irtopaikkoja mahdollisimman usein.
Tokon olen jättänyt Piikun kanssa kokonaan.
Maastolajit: hauska yhdessä tekeminen, eteneminen sivulinjalle ja kiinteä rulla toimivat hyvin meidän tason treeneissä
LIKKA
Likka treenaa hoopersia vakiryhmässä. Laji on meille molemmille uusi, mutta Likka tuntuu olevan siinä luonnostaan hyvä ja laji kiinnostaa minua myös kilpailulajina. Vaatii kuitenkin melkoisesti treeniä ja itseltänikin lajin ymmärrystä ennen kuin pääsen sisälle tähän hauskaan, mutta melko haastavaan lajiin. Toivon, että pääsen opiskelemaan lisää HOVA1 kurssilla. Likalla tavoitteena on suuntien itsenäinen oppiminen suullisella vihjeellä sekä kaikki muut lajin nyanssit.
Periaatteessa voisin kisata Likan kanssa agilityakin ja katsotaan josko keväällä se lähtisi Piikun mukaan kisoihin. Toisaalta päivistä tulee helposti tosi pitkät, sillä Likka kisaa ykkösissä ja toisaalta nivelrikon vuoksi suurempia tavoitteita lajissa ei ole.
Juuri nyt Likka ei treenaa rallya ajanpuutteen vuoksi.
Maastolajit: hauska yhdessä tekeminen, eteneminen sivulinjalle ja kiinteä rulla toimivat hyvin meidän tason treeneissä
LOTTA
Lotta on juuri nyt todella hyvässä kunnossa ja motivoitunut yhdessä tekemiseen. Sille on kuitenkin suunniteltu pentuja ensi keväälle, sillä se on tarkoitus astuttaa seuraavasta juoksusta mikäli se tekee juoksun niin, että synnytys ajoittuisi ensi vuoden puolelle. Minulla ei ole enää tänä vuonna käytössä vuosilomaa, joten tästä syystä pentujen syntymä tulee olla ensi vuonna. Lotta kisaa agilityssa ykkösissä ja tavoitteemme on nousta ensin kakkosiin ja sitten kolmosiin. Tämä tavoite on kuitenkin siirrettävä kauemmas pentujen vuoksi. Tänä talvena olisi haave käydä sen kanssa kisoissa mahdollisimman paljon. Vaikka alla olevalla videolla Lotalle paljon onnistumisia tullut, on sen taidot mielestäni ihan luokkanousun tasolla, joten vaatii vain treeniä ja kertausta harrastustauon jälkeen.
Lotalle haaveilen RT2 koularia ja siltä puuttuu kaksi tulosta. Lotalle on todella vaikeaa työskennellä matalalla vireellä pitkään palkatta ja olen pohtinut sitäkin jätänkö sen kanssa rallyn tähän. Lotalle agility on paljon mieluisempaa ja tässä kohtaa mietinkin onko tavoite lähtöisin minusta vai koirasta. Rallyssa Lotan tavoitteena on palkattomuus ja ennakoivat vihjeet.
Maastolajit: hauska yhdessä tekeminen, eteneminen sivulinjalle ja kiinteä rulla toimivat hyvin meidän tason treeneissä
LUNTTU
Pikkuinen Lunttu on aloittanut rallytokon harrastaminen ohjatuissa treeneissä. Alusta saakka yritän rakentaa sille vahvaa oikean puolen seuruuta aikaisemmista ongelmista opineena. Myös käännösten rakentaminen aloitetaan alusta saakka. Tavoite olisi talven aikana saada sille hyvä pohja alokasluokkaan ja ekat kisat keväällä.
Luntun ykköslaji on kuitenkin agility ja sen opettelun se on jo täällä kotona aloittanut. Jo pentulaatikossa niillä oli jumppatyynyjä ja portaalla puomin pinta. Pennut ovat tottuneet juoksemaan puomia ylös ja alas. Toki korkeus ei ole päätä huimannut. Myös heiluviin alustoihin Lunttu on tottunut. Nyt rakennamme itsenäistä kiertoa ja keppien menokulmia keittiössä talven ajan. Tutustumme muutenkin toisiimme leikin varjolla: keskityn sen kanssa taistelutahdon ja itsevarmuuden rakentamiseen. Haluan sille myös vahvan noudon. Talven aikana on tarkoitus saada sille aikaan itsenäinen kierto ja keppien menokulmat, mutta aloitamme sen kanssa myös 28.10 ihan oikean 8 kerran pentujenagilitynkurssin Oneminddog’s Areenalla.
Täytyy myöntää, että agility tuntuu Luntulle ja itselleni tällä hetkellä omalta lajilta, mutta haluan vastapainoksi treenata sille rallya myös. Haaveeni on saada sillekin vähintään RT2 koulutustunnus.
Maastolajit: tavoitteena on saada Luntulle ajatus risteilystä vielä tänä vuonna ja keväällä jatketaan sitten nenänkäyttöä.
MINÄ
Omia tavoitteitani on ehdottomasti agilitykisoihin pääsy jännityksestä huolimatta. Tarvitsen treeniä, jotta kisoihin meno tuntuisi luontevalta ja toisaalta aikaa päästä nostamaan peruskuntoa. Rallyssa opeteltavia asioita on paljon enemmän: ennakoivat vihjeet, käden häivytys ja käännökset, rytmitys,, aargh!!! Tuntuu että opeteltavien asioiden lista on loputon suo ja turhauttaa melkoisesti. Agilityssa meille tulee paljon enemmän onnistumisia, joskin uutta opeteltavaa ihan varmasti tulee kisojen myötä. Kokoajan tuntuu enemmän siltä, että keskitymme taas vauhdikkaisiin lajeihin (agilityyn ja hoopersiin) enemmän, sillä niin minä kuin koiratkin tuntuvat nauttivan niistä.
Hoopersia haluan opiskella lisää. Laji on myös turhauttava näin alussa, kun tuntuu, etten ihan ymmärrä kaikkea sen vaatimuksia.
Oma jaksaminen on tapetilla taas syksyn myötä. Teen hektistä päivätyötä viisi päivää viikossa, 8h päiviä. Iltaisin treenaan omia koirani ja koulutan asiakkaita. Viikonloppuisin olen kouluttanut asiakkaita toisena päivänä ja matkoineen sekin on vähintään kuuden tunnin työpäivä. Jotta tavoitteeni kisaamisesta omien koirieni kanssa toteutuisi, minun on pakko vähentää työmäärää. Tehdä siis konkreettisia tekoja tavoitteiden eteen. Oma kunto on laskenut ja paino taas noussut kun en ehdi kunnolla liikkumaan ja ruokavalio on lähinnä limsa, sämpylä ja suklaa autossa. Kiire ei ole hyvä asia terveydelle!
Tavoitteiden asettajana koenkin olevani melko maltillinen. Elämän realiteetit yksinkertaisesti pakottavat pohtimaan mihin pystyy ja miten. Mihin on aikaa ja rahaa. Rakastan laumaani ja niiden kanssa touhuamista. Sen sijaan, että tavoitteet olisivat valioitumisessa tai luokkanousuissa on ihan ok jos ne ovat vaikkapa:
- terveenä pysyminen (agility kunnon ylläpitäjänä)
- yhteinen hetki koiran kanssa arjen keskellä
- hauskan pitäminen
- flow koiran kanssa radalla ja kisoissa
- eri koirien persoonallisuuksiin tutustuminen harrastusten kautta
Omien harrastusten kausisuunnittelu lähtee yllä mainituista lähtökohdista. Jos Lotta saa keväällä pennut ja Pimu lähtee Päiville, on minulla käytännössä vain kaksi kisakoiraa Piiku ja Likka. Perusteita opettelee Lunttu. Tuntuu ihan hyvältä ajatukselta keskittyä ensi vuonna Piikun kanssa agilityyn ja siinä kisaamiseen ja Likan kanssa hoopersin taitoihin. Luntun kanssa pääsen toivottavast8 jatkamaan pentukurssin jälkeen agilitya ja rallya. Vasta ensi kesänä/syksynä pääsen pohtimaan muiden kanssa tavoitteiden asettelua.
Koska kaikkein tärkeintä minulle on kuitenkin pitää hauskaa treeneissä ja tulokset ovat vain lisäplussa, on minusta myös ihanaa kouluttaa agilityyn tutustujia ja aloittelijoita, niitä ”tätiharrastajia”, joilla ei ole välttämättä kisatavoitteita. Jokaisella on omat voimavaransa elämässään ja tärkeää olisi, että näitä upeita lajeja pääsisi harrastamaan riippumatta siitä, miten korkeat tavoitteet koirakolla sattuu olemaan ❤
Lifedream 