Elämäntapamuutos – milloin siinä on valmis?

Elämäntapamuutos. Suuri, mahtava sana. Työtä, hikeä ja kyyneliäkin. Omasta muutoksestani ja 35kg tiputuksesta on nyt noin 5 vuotta aikaa, enkä siltikään koe olevani valmis asian käsittelyssä tai toteutuksessa. Paino on nimittäin noussut ja jojoilee edelleen, vaikka onneksi se sentään on pysähtynyt noin +10kg. Onko elämäntapamuutos ikinä valmis? Milloin muutoksesta tuleekin pysyvä nykytila ja jatkuva työstäminen keinulaudalla päättyisi?

Ratkaisu piilee kenties itse sanassa: elämän tapojen muutos. Niin kauan kun uudet tavat ovat vallitsevia, ovat ne nykyisiä ja muutokseen ei ole tarvetta. Ja myös toisin päin. Luin jostakin, että keho ja mieli pyrkii entisiin mittoihinsa vielä viisi vuottakin varsinaisen laihtumisen jälkeen. Tämä tuntuu jotenkin masentavalta: ei auta, että paino tippuu – suurin työ on ylläpitää se! Yksi tärkeimmistä asioista onkin miettiä, miksi halusi ylipäätään tehdä elämäntapamuutoksen? Mitä se hyödytti? Kuinka tärkeää se sinulle on? Elämäntapamuutosten teko ei ole koskaan kovin helppoa. Jos olet syönyt ja liikkunut vuosikaudet tietyllä tavalla, vie oman aikansa opetalla kaikki uusiksi.  Mikäli toiveenasi on todella pysyvä muutos, tulisi edetä askel askeleelta ja maltilla. Anna itsellesi aikaa. Tässä auttaa moni asia, mutta itselläni selkeitä apuja ovat olleet:

  • innostava, intohimoinen liikuntamuoto (kiipeily ja pitkän matkan kävely)
  • kasvisruokavalio (vähähiilarinen)
  • hyvä uni
  • kannustavat ja osallistuvat ystävät (parasta!)
  • aktiivinen arki (koirat, harrastukset)

FB_IMG_1556466619853Muutoksessa suurin on kuitenkin henkinen puoli. Täytyy pystyä sinnikkäästi pitämään katse pallossa ja mieli tasapainossa. Viimeiset viisi vuotta voin karkeasti jakaa kahteen jaksoon: 3 ensimmäistä vuotta liikuin aktiivisesti ja hyvällä tempolla – seuraavaa kahta varjostaa väsymys ja taipumukseni lievään ahdistukseen. Paino nousi onneksi vain kymmenen kiloa, mutta peruskunto romahti ajan puutteen vuoksi ja lihas muuttui rasvaksi. Tämän projektin puitteissa olen joutunut useaan kertaan pysähtymään ja miettimään henkisiä puoliani. Hyviä puoliani:

  • sisu (aloittaa alusta ja jatkaa)
  • positiivisuus (usko, toivo)
  • kiitollisuus
  • tavoitteellisuus (konkreettinen kyky unelmoida)
  • joustavuus (nämä unelmat vievät aikaa)

Huonoja puoliani ovat oikeastaan näiden peilikuvat. Vaadin itseltäni paljon ja mietin usein olenko suorittajana liian perfektionisti. Saan hyviä fiiliksiä silloin kun ylitän itseni ja odotukseni.

  • itsekritiikki (ei saa luovuttaa, sillä elämäni merkityksellisyys laskee)
  • huono itsetunto (ulkonäköpaineet, elämäntilanne ja henkiset kyvyt)
  • suorittaja (kenelle kelpaan jos en onnistu?)

I learned a few years ago that balance is the key to a happy and successful life, and a huge part of achieving that balance is to instill rituals into your everyday life – a nutritious balanced diet, daily exercise, time for yourself through meditation, reading, journaling, yoga, daily reflection, and setting goals. –Gretchen Bleiler

Näiden asioiden läpikäyminen ja tiedostaminen ovat olleet merkittävä osa projektia. Askelia on otettu aina kaksi eteen ja yksi taakse. Itsetutkiskelu ja asioiden pähkääminen ei kuitenkaan loppujen lopuksi johda mihinkään, vaan tarvitaan myös rohkeutta ja todellista sinnikkyyttä rikkoa elämän aikana rakentuneita vahvoja käyttäytymismalleja. Muutos vaatii aina myös uhrautumista. En usko, että aito elämäntapamuutos on mahdollinen ilman henkisten kykyjen ja pelkojen läpikäymistä sekä sen ymmärtämistä miten ja miksi minäkuvani on rakentunut.

FB_IMG_1521270983291Tiedostan myös, että elämäntilanteeni mahdollistaa muutoksen. Olen perusterve. Minulla on päivätyö, josta vapaudun illaksi harrastuksiin. Minulla on aikaa ja rahaa tehdä minulle rakkaita asioita ja vaikkei minulla olekaan perhettä tsemppaamassa, ei toisaalta ole ketään arjessa myöskään laskemassa intoani. Vuosia kokemani yksinäisyys mahdollistaa tänä päivänä monta unelmaa. On ollut voimaannuttavaa työstää elämäni vaikeimmista kipukohdista mahdollisuuksia. Kykenen elämässä keskittymään täysillä kaikkeen siihen, mikä minulle on tärkeää ja rakasta. Myös tulevaisuus tuntuu valoisalta: jos pysyn terveenä ja ylläpidän saatua painoa ja kuntoa – mikä tahansa on mahdollista! Voin kiipeillä vuorille, meloa jäämerellä ja telttailla Lofooteilla myös viisikymppisenä. Ja vaikka nämä unelmat eivät sitten joskus toteutuisikaan, haluan elää juuri nyt kuin ne olisivat aivan käteni ulottuvilla. Vastuu oman elämänsä valinnoista on yksi tärkeimmistä ihmisen opeista. Pitää uskaltaa kohdata itsensä ja se, tekeekö oikeita ratkaisuja itseään ja muita ajatellen. Vaikka on paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa – on vielä enemmän niitä, joihin voimme. Suurin osa valinnoistamme on arjen kotoisissa ympyröissä tekemiä. Me olemme valintojemme summa ja täytyy olla riittävän rohkea myös seisomaan omien ratkaisujensa takana. Näitä ovat myös uskomuksemme itsestämme, toisistamme ja meitä ympäröivästä maailmasta.

When you feel sad, it’s okay. It’s not the end of the world. Everyone has those days when you doubt yourself, and when you feel like everything you do sucks, but then there’s those days when you feel like Superman. It’s just the balance of the world. I just write to feel better. –Mac Miller

Itselleni sisäinen motivaatio on aina ollut hirmuisen tärkeä juttu. Kun olin 8-vuotias äitini kuoli aivokasvaimen aiheuttamiin komplikaatioihin. Sairaus oli kestänyt jo vuosia, mutta hän oli vasta 31-vuotias menehtyessään. Elämä on minulle äärettömän hauras, mutta samalla väkevä asia. Pyrin haastamaan itseni, tavoittelemaan unelmiani ja kasvamaan henkisesti. Uskon, että onnellisuus ja sen tavoittelu tulisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus. Meillä ihmisillä on merkillinen kyky tuntea itsemme yhtä aikaa ulkopuolisiksi ja osaksi jotakin suurempaa kokonaisuutta. En minäkään näitä juttuja kirjoittaisi, jos en toivoisi voivani niillä jotenkin auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Olen kirjoittanut matkastani paljonkin, joten niihin voi tutustua lisää allaolevista linkeistä:

Onnistunut elämäntapamuutos vaatii periksi antamattomuutta ja taisteluhenkeä. Se on oikeanlaista sissihenkeä vielä vuosia laihtumisen jälkeen. Arvostan suuresti ihmisiä, jotka siinä onnistuvat, mutta toisaalta en omasta kokemuksesta voi katsoa kieroon niitäkään meistä, jotka eivät siihen pystyneetkään. Siksi elämän sisällön tasapaino on yhä merkittävämpää oman jaksamisen ja olemisen kannalta. Ei siis se vaaka, vaan hyvä, energinen ja onnellinen olotila 🙂

Tsemppiä kaikille!

Stay focused, go after your dreams and keep moving toward your goals. - LL Cool J

 

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja koiratouhujen lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s