Avainsana: Pentublogi

MOI! Mä oon Piiku. Tää on ihan mun oma blogi. Päätettiin Mamman kanssa, että kirjoittelen silloin tällöin kuulumisia niin jää joku muisto näistä pentuajoista. Olen kohta jo 9kk vanha, joten ihan pentujutut ovat jo takanapäin. Aika on mennyt tosi nopeaan eikä Mamma muistanutkaan, että edellinen pentublogi on kirjoitettu 6kk iässä! Voi mikä häpeä! Syksyllä aloitettiin agsat ja tokot ja hakumetsät ja niistä on kyllä kirjoitettu montakin juttua, mutta tämä pentublogi on jäänyt siinä sivussa kokonaan.

Meidän arki ei ole muuttunut mihinkään enkä mäkään ole lainkaan rauhottunut, vaikka Mamma sitä on jo vähän odotellut. Siinähän odottaa. Päin vastoin oikeastaan! Päivät vietän kiltisti keittiössä Puuman tai Ronjan kanssa enkä koskaan tee mitään pahoja! Oon tosi iso kiltti tyttö ja jätän pesuhuoneen pyykitkin rauhaan. En syö huonekaluja, purskele huonekasveja tai varastele astioita. Ei mua kiinnosta roskat, Mamman sukat tai alushousut ollenkaan, mutta iltaisin onkin eri juttu! Silloin roikun kyllä kaikessa mikä vaan liikkuu ja Mamma onkin ihmetellyt oonko jotenkin jakomielitautinen. Energiaani puretaan harrastuksissa, missä oon tosi mainio!! Kaikesta tykkään!! Oon ahne ja koko ajan enemmän tykkään myös leikkiä Mamman kanssa. Mutta Mamma on päätellyt, että nukun päivät ja nykyään myös YÖT niin tukkina, että iltaisin touhuan pää sauhuten kaikkea – sallittua ja kiellettyä.

Unton ja muiden kavereiden kanssa leikitään niin usein kuin vaan keretään, koska silleen mun energiaa on helppo purkaa. Osaan juosta jo aika kovaa Unton kanssa eikä se aina pysy enää mun mukana. Tästä Mamma on iloinen, sillä se tekee mun kropanhallinnalle hyvää. Leikitään paljon metsässä ja pelloilla. Unto leikkii nykyään myös sellaisia toisenlaisia leikkejä, joista Mamma aina lempeästi komentaa, ettei niiden aika ole ihan vielä. En tiedä mitä se tarkottaa, mutta jotenkin se varmaan liittyy siihen, että Unto on poika ja mä oon tyttö. Unto myös nostaa välillä jalkaa pissalla! Se on hauskaa, koska se ei oikeen itsekään tiedä miksi se niin tekee ja välillä se pissa valuu sen kintuille heheheheh. Unto parka. Onneks mä oon tyttö ja pissaan sentään siististi.

Mamma odottaa, että mulle tulisi ekat juoksut, mutta en tiedä mitä se tarkoittaa. Juoksen tosi paljon ihan joka päivä, että ehkä ne on mulla jo! Se myös kyttää mun luonnetta, koska kuulemma voin muuttua ihan minä hetkenä hyvänsä jotenkin entistä oudommaksi. En oo kyl huomannu! Mä tykkään leikkiä mamman kanssa painileikkejä ja vetoleikkejä koska noi isot koirat ei vieläkään leiki mun kanssa. Mamma onkin mun paras kaveri arjessa. Puuma ja Ronja näkee vaan toisensa, mutta seuraan niitä metsässä tosi usein kun ne lähtee jonkun hajun perään. Tai lähinnä Puuma haistelee niitä, Ronja taas pyörii kaikessa kakassa ja siltä oon mäkin oppinut sellaisia juttuja. Mamma ei oo tykännyt ja olen joutunut kylpyyn jo pari kertaa. Aika usein Mamma laittaa meidät isolle pihalle leikkimään, mutta koska mulle tulee siellä nopeasti tylsää, olen oppinut raapimaan ulko-ovea päästäkseni sisälle. Siinä on jo isoja naarmuja! Sisällä riehun enkä anna Mamman olla ollenkaan rauhassa vaan tuon sille leluja ja sukkia ja ties mitä. Aika usein se keksii mulle kaikenlaista kivaa kuten esineiden hakemista tai erilaisia temppuja!

Vähän olen alkanut kyseenalaistamaan Mamman auktoriteettia sikäli, etten aina haluais hypätä takaisin autoon, en ainakaan ilman namia. Ja sitten treeneissä olen alkanut haukkumaan muille koirille! Silloin Mamma lykkää mulle nopeasti namin poskeen ja komentaa mua tekemään kaikkia temppuja ja sit haukunkin enää sille. Mun on tosi vaikea oppia rauhottumaan ja olemaan paikallani koska.. no enhän mä voi! Kaikkee pitää tehdä koko ajan – elämä on ihan liian lyhyt juttu vaan istumaan paikallaan! Ja komennan Mammaakin koko ajan tekemään jotakin! Varsinkin tokotreenit on silleen tosi tylsiä. En vaan pysty, vaikka nakkia tai jotakin muuta hyvää namia olis tarjolla.

Mamma on jo vähän suunnitellut vievänsä mut johonkin viralliseen näyttelyyn ensi vuonna ja sitten tutkitaan myös lonkat ja kyynärät. Jos oon terve Mamma voi suunnitella mulle pentuja! Ha! Musta tuntuu et voisin tykätä pennuista, ne olis siis iiiihan pieniä ja söpöjä ja voisin hoitaa ja leikkiä niiden kanssa! Mut Mamma on vähän joutunut miettimään millainen uros mulle sopisi, koska mä oon niin energinen ja sekopää. Kiltti oon, tooooosi kiltti, että helppo koira se kokee mun kuitenkin olevan, enkä esimerkiksi hauku koskaan turhan päiten louskuttamalla (paitsi treeneissä). Teen myös töitä ahkerasti ja keskityn täysillä myös itsenäisesti puurtamiseen, joten sellaisia ominaisuuksia se haluaisi säilyttää. Itsenäinen olen myös kotona, sillä nukun yleensä eri huoneessa kuin Mamma, enkä tykkää olla sylissä, vaikka ihmisiä rakastankin ja tykkään myös tehdä yhdessä. En kummiskaan sentään ole mikään automaatti, joten kyllä Mamman pitää tehdä asiat mulle kannattavaksi jos se haluaa mun kanssa touhuta. Se kokee, että kaikkineni olen tosi mahtava pieni nahkalassie!

Mutta tollaiset pentujutut ei oo vielä ajankohtaisia ainakaan yli vuoteen vielä!! Oon kuulemma vieläkin ihan kakara, rakas mahamakkara ja mun pitää kasvaa niin henkisesti kuin fyysisestikin, tosin omasta mielestä olen jo aifa iso ja fiisaskin. Korvat mulla höröttää vähän eri suuntiin, mutta siksi olenkin niin hauskan näköinen. Mulla on myös tosi paksu ja pitkä, pehmeä karva. Mamma odottaa, että täytän 1v niin voidaan alkaa kulkea oikeasti pitkillä lenkeillä ja vaikka juostakin yhdessä! Vähän se olisi siistii! Nyt odotellaan, että tulisi vähän pakkasta ja lunta! En oo nähnyt sellaista kuin viimeksi ihan tosi pienenä pentuna, joten se on varmasti jännää!

Me jatketaan tätä pentublogin kirjoittamista vielä, vaikken oliskaan enää ihan pieni pentu. Jonkunhan täältä on jotakin järkevää välillä raportoitava. Nih!

MOI! Mä oon Piiku. Tää on ihan mun oma blogi. Päätettiin Mamman kanssa, että kirjoittelen silloin tällöin kuulumisia niin jää joku muisto näistä pentuajoista. Viimeiset pari viikkoa Mamma on keskittynyt sosiaalistamisjuttuihin. Ollaan siis nähty paljon koirakavereita ja käyty kaikenlaisissa jännissä paikoissa. Mamman elämä on täynnä rutiineja, joista tykkään kyllä. Herään joka aamu klo 5.30, mikä on paljon parempi Mammasta kuin se aamyö klo 2.00. Jaksan siis nukkua jo koko yön, joten Mamma on vähän paremmalla tuulella nykyään, vaikka väsynyt onkin.

Mammalla on edelleen tapana syöttää mut 3 krt päivässä, mut en mä aina kaikkea syö. Oikeastaan syön kaksi kertaa päivässä ja sit kaikkia nameja. Mamma tykkää et olisin vähän pennun pyöreä. Se on ostanut sellaisia liha- maha- ja lohipalloja pakkaseen ja niitä saan aina ruokaan. Ne on ihan mielettömän hyviä!! Varsinkin mahasta tykkään ihan hirveesti!! Luistakin tykkään, mulla on pari aitoa putki- ja potkauuta, jotka saan aina kun jään yksin. Sit löysin pihalta sellaisen muutaman vuoden siellä lojuneen vanhan mustuneen luun. Tosi hyvää! Mun maha on terästä!

Kun Mamma tulee töistä ollaan tehty vähän puutarhahommia!! Se on siistiä! Juoksin pari kertaa pihalta kakalle tonne ison tien juureen, joten mamma veti hätäratkaisuna verkkoaitaa etupihalle. Se aikoo kesällä purkaa ton puuaidan niin siksi vähän vaiheessa tää meidän homma.

Mut oon ihan täpönä mukana! Ollaan kaivettu kuoppia ja laitettu sinne sellaisia sipuleita ja kukkia ja kasteltu niitä. Musta on ihan sikahauskaa jahdata kastelukannun noroa ja Mamma nauraa kun oon ihan märkä. Hiekkakuopalla kaivaudun hiekkaan niin, et valun pitkin rinnettä mahallani ja sit kerran jouduinkin sen jälkeen suihkuun yhdessä Mamman kanssa. Musta oli tosi kivaa jahdata lattiakaivoon valuvaa vettä, etten ees huomannu et äkkiä olinkin ihan märkä jokapaikasta!! Mut pyyhkeestä en kyl tykännyt.

Rutiineja on sekin, et siis ihan joka aamu jahtaan Mamman sukkia ja housuja kun se pukee. En osaa selittää miksi on niin hauskaa jahdata kaikkee, mutta se vaan on! Joskus saan sukasta kiinni ja juoksen se suussa olkkariin! Ja Mamma vaan tuhahtelee, tarjoaa vaihdossa lelua ja laittaa sukan jalkaan jos siin ei ole jo iso reikä.

Tykkään kannalla leluja suussa! Meil on pihalla sellainen iso pötikkä, jossa roikun samalla kun Mamma heittää frisbeetä isoille koirille. Ja sit kannan sitä tai palloa pitkiä pätkiä ja Mamma kehuu koska onhan se hienoa! Toimin nyt jo paremmin kuin Ronja, joka on meidän perheen tokokoira. Hah!

Naapuriin Maiju-tädin luokse tuli pääsiäisenä Unto-poika ja sen kanssa ollaan leikitty ihan hurjana!! Se on tosi kiva ja sillä on melkeen yhtä terävät hampaat kuin mulla. Usva tykkää leikkiä meidän kanssa hippasta ja lelunvetoleikkejä ja meidän Mammat on kuulemma ihan helisemässä meidän kanssa, ainakin viimeistään kuukauden päästä.

Aluksi olin ehkä vähän raju, mutta nyt leikitään jo ihan tasapainoisesti. Untsikka on vähän rauhallisempi kuin mä, mut tykkää leikkiä ja on tosi ahne et Mammat on tosi tyytyväisiä! Musta Unto on vaan maailmankaikkeuden kivoin ja tykkään siitä ehkä eniten maailmassa. Kun se leikkii mun kanssa.

Lisäksi oon leikkinyt sellaisen whippet pennun kanssa ja nähnyt kanoja!! Ne oli tosi jännittäviä ja mielenkiintoisia, mutta en mä niitä päässyt maistelemaan. Mamma kielsi. Meille on tulossa myös lampaita, ja sepä vasta jännittävää onkin!! Mamma odottaa näkevänsä millaisen reaktion ne mussa herättää.

Sitten käytiin yksi päivä oikein isossa kaupungissa, missä kuljin tosi reippaasti ihmisten ja autojen keskellä. Mamma oli niin ylpeä musta ja sanoi, ettei tällaista pentua olekaan! Nih. Oon tosi rohkea. Sen paikan nimi oli Iso-Omena ja en yhtään pelännyt hissejä, portaita, liukuvia ovia tms. Ja sain paljon iloisia tervehdyksiä, katseita ja silityksiä. Enkä ees pissannut sinne, vaikka mammalla oli laukussa paperia mukana. Kävelin ihan itse koko matkan ja musta se oli hauskaa!! En oo ikinä nähny niin paljon ihmisiä, hälinää ja vilinää! Mamma ajatteli et nukun koko illan, mut heräsin jo autossa heittelee mun muovista juomakuppia, joten ei se niin raskasta ollu kuin se kuvitteli.

Ollaan myös treenattu kaikenlaista pientä: kontakteja, odottamista ja eteenmenoa. Oon aina mukana Mamman kanssa treeneissä, Puuman ja Jukan kanssa on kiva käydä hallilla. Tykkään myös katsella isompia ja musta kans tulee isona tosi hieno!! En oikein vielä tajuu miten ne osaa kaikki ne jutut, mut Mamma sanoo, että pikku hiljaa opetellaan. Siksi mä opettelen vaiks erilaisia alustoja, et sit isona osaan! Tällä viikolla alkoi jo mun oma treenikurssi. Se kestää ainakin kolme kertaa ja Untokin on siellä!! Saatiin heti ekalla kerralla kotiläksyksi katsekontakti ja rallitokon perusliikkeet eli edes istuminen ja siitä sivulle meno. Se opettelu oli kamalan rankkaa ja en mä tiedä.. vähän tylsääkin koska mä osaan jo aika paljon ja Mammalla oli ihan tylsä kalkkunanami. Olin aika väsynyt lopuksi, koska olin riehunut Untsikan kans koko päivän, mutta ens kerralla opetellaan sit lisää.

Oon kasvanut silmissä ja kohta oon jo niin iso et pääsen mukaan lyhyille remmilenkeille! Se helpottaa Mammaa kun se on tosi väsynyt hoitaa meitä eriaikaan ja tuntemaan syyllisyyttä siitä, et mä vien sen kaiken ajan. Mut siis tietty – ei mua ainakaan haittaa. Mähän oon! Paras.

Moi! Mä oon Piiku! Oon 8 viikkoa vanha ja ajateltiin Mamman kanssa, että voitaisiin yhdessä kirjoitella tänne blogiin mun kuulumisia aina silloin tällöin. Mammalla on kyllä kova työ päivitellä tätä blogia muutenkin, mutta meistä molemmista olis kivaa jos joku muisto jäisi näistä ajoista kun oon kakara.

Oon ollut täällä uudessa kodissa nyt viikon. Jo siinä ajassa oon kasvanut tosi paljon! Kun lähdettiin kasvattajamamman luota Lahdesta, matkustettiin pitkä matka Porvooseen katsomaan tän mun uuden mamman ”ottomummoa” Birgittaa. Silläkin on tällaisia kuin minä, nahkoiksi sanotaan, mutta en saannut moikata kuin yhtä. Tosi rohkeasti menin siellä ja myöhemmin muuallakin tutustuman uuteen ympäristöön. Myös autossa matkustan ilman pahoinvointia ja nukun vaan tyytyväisenä.

Tultiin kotiin myöhään ja ovella oli heti vastassa kolme viiksekästä otusta, kissoja. Ne oli tosi uteliaita, mutta eivät kovin vihamielisiä ja menin niitä heti nuuskuttelee. Ne oli vähän isompia kuin minä. Bestis on rauhallisin ja Mamma on huomannut, että se tahallaan välillä jää mun riepoteltavaksi. Se kuulemma rakastaa koiranpentuja! Symppistä jahtaan kun se juoksee karkuun, mutta Maximuksen kanssa leikitään ihan nätisti. Ne on vähän kuin mun sisarukset, mutta ei sinne päinkään.

Sitten on isoja koiria myös. Ne ei aluksi oikein tykänneet musta ja pohtivat oliko mamma ihan tosissaan kun raahasi meikän niiden riesaksi kotiin. Mua se ei haittaa, yritän olla tosi pieni ja huomaamaton niiden kanssa ja kyllä ne nyt viikossa on jo alkaneet mua sietämään. Varsinkin Jukasta mamma toivooo mulle leikkikaveria jahka vähän kasvan tästä. Isojen koirien kanssa oon kyllä tosi fiksu ja mamma tykkää kun osaan ”puhua koiraa” tosi hyvin. Mammasta olis tärkeää, että pääsen heti näin alusta asti myös leikkimään muiden kanssa, joten huomenna mennään sellaiseen pentukouluun!

Me ollaan tehty vaikka mitä tän ekan viikon aikana! Oon käynnyt monessa eri paikkaa ja kaikkialla oon tosi rohkea. Agilityhallilla oon jo vanha konkari, kuljen ovista ja rappusista ihan itse. Opettelen siivekkeen kiertoja ja putkea, mamma sanoo sitä tarjoamiseksi, mut mä vaan mietin miten saan namin sen kädestä! Sit joskus mamma ei anna sitä mulle ja joskus antaa ja pitää olla tosi ovela et tietää millo se tulee! Se on kivaa ja Mamma sanooo, että opin nopeasti!

Tykkään tosi paljon riekkua. Vetää ja kiskoa, tapporavistella ja jahdata kaikkia juttuja. Roikun mamman sukissa kun se yrittää kävellä ja hiuksissa kun se yrittää nukkua ja jahtaan sen sormia kun se yrittää silittää mua. Jos en ota liian kovaa kiinni, mamma ei ees kiellä mua! Mut sit se tarjoaa mulle jotain lelua ja tosi on, että niistä saa paremmin kiinni kuin Mamman nakkisormista. Mamma onkin levitellyt arsenaalin kaikenlaisia leluja lattialle: palloja, räsyjä, namin etsintää, luita ja purutikkuja (koska tykkään pureskella).

Oon syönny kokoajan hyvin, eikä maha ole mistään mennyt sekaisin. Mamma nukkuu mun kanssa edelleen lattialla, koska se uskoo, että silleen me bondataan enemmän. Musta onkin kiva kaivautua sen peiton alle ja nukkua jalkojen päällä. Oon myös aika itsenäinen, joskus meen ihan muualle ja touhuan omiani ja Mamma miettii muistanko ees et se on olemassa. Mut kyl mä sit kauhean iloiseksi tulen kun huomaan, että Mamma onkin jossain lähellä!

Yksi päivä me käytiin ajelulla tosi kaukana. Matkustin takakontissa ja Mamma oli varautunut, että jossain vaiheessa alkaisin parkumaan ja protestoimaan, mut enhän mä sellaista! Nukuin tosi hyvin auton hurinassa ja kävin tauoilla pissalla eikä autoon tullut yhtään pissiä tai oksennusta koko matkan aikana! Ja se oli kuulkaa pitkä matka! 7 tuntia sinne ja toiset takas, mutta siellä perillä oli kivoja aikuisia koiria ja sellainenkin, jolla oli maitobaari auki! Vitsi miten iloiseksi tulin kun vähän uskalsin siemaista siitä! Ja sit siel oli sellaisia tosi paljon nuorempia kuin minä, jotka joi paljon enemmän maitoa, ja niiden kanssa pääsin kans vähän peuhaamaan kun kiipesin pentulaatikkoon ennen ku silmä vältti. Siel oli tosi kivaa ja nukuin taas tyytyväisenä kotimatkan.

Kaiken kaikkiaan mamma onkin vähän hämmästynyt miten hieno mä olenkaan! Ollaan harjoiteltu yksinoloa kans sellaisiin aikoihin kun mua muutenkin nukuttaa, niin ei se silleen haittaa. Ensi viikolla joudun olee yksin jo koko mamman työpäivän, mutta mulla on ihan oma paikka sitä varten ja aidan takana isot koirat, joten ehkä mulla ei ole hätää.

Mamma on tosi tyytyväinen muhun, se kun mietti uuden pennun ottoa niin kauan ja kyl se vähän paniikissa on vieläkin. Huomaan, että sillä on ennenkin ollut koiria kun se on aika johdonmukainen mun kanssa. Saan tehdä paljon juttuja, eikä se oikeastaan kiellä mua juurikaan. Paitsi kerran. Silloin nappasin sitä ukkovarpaasta ja puraisin ja mamma uikahti ja puraisi takaisin. Sen jälkeen en oo sitä uskaltanut varpaasta purra, mut mamma antaa aina jonkun lelun, johon voin purkaa intoni. Ruuan saan aina istumalla, ja muutenkin kaikki herkut ja oon oppinut tosi nopsaan! Mulla on isot nappisilmät, ja tykkään tuijotella mammaa, joten katsekontaktikin on aika helppo juttu mulle.

Nyt mua alko nukuttaa, tulin tähän mamman jalan viereen nukkumaan. Se nosti siihen tyynyn niin mun ei tarvii lattialla maata. Moikka kaikille!

Ai niin! Musta löytyy lisää tietoa mun omalta sivulta täältä. ja sit mua voi seurata instassa vaikka täällä. Koska oon tosi pop ja musta tulee someihme!