Tämä teksti on ollut luonnoslaatikossa jo useamman vuoden. Oikeastaan sen jälkeen kun päätin päästää urokseni Jukan ikiuneen lokakuussa 2020, koiran kroonisen kivun arviointi ja sivusta kokeminen on ollut sydäntä lähellä. Tekstin kirjoittaminen ja Jukan käytöksen muisteleminen on edelleen kova paikka. Kaikille meille on tärkeää koiramme kivuton olotila. Se, kokeeko se kipua ja millaista se on, ei ole kuitenkaan yksiselitteistä. Ontuva koira on helppo kategorioida, mutta kroonisen kivun tunnusmerkkiä on hiljakseen ilmentyvä, jopa meidän ihmisten mielestä koiran persoonallisuudeksi muuttuva käytös. Koira peittää kipuaan hyvin, joten ne voivat oireilla monin eri tavoin. Varsinkin vanhojen koirien kanssa näen paljon kipumerkkejä, joihin omistajat eivät mielestäni tarpeeksi ajoissa puutu. Ajatellaan, että koira on ”vain” vanha, ja vanhuuteen kuuluu kipua. Kuuluuko? Jokaisen koiran omistajan vastuulle kuuluu tarkkailla koiraansa ja viedä se tarvittaessa eläinlääkäriin saamaan apua.

Krooninen kipu jaetaan osiin: kudosvauriokipu, neuropaattinen eli hermokipu, idiopaattinen kipu ja psykogeeninen kipu. Krooninen kipu kestää yli 2-3kk ja saattaa jatkua kudosvaurion parannuttua jos kipujärjestelmä on herkistynyt akuuttivaiheessa. Koska ihmisen ja koiran hermokudoksen fysiologia on hyvin samankaltaista, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö koira kokisi kipua samantyyppisenä kokemuksena.

Jos koiran käyttäytyminen muuttuu, on se aina syytä tutkia eläinlääkärissä. Kipukäyttäytyminen voi näyttäytyä monella tavalla riippuen koirasta ja kivun sijainnista.

Kivun ilmeneminen on yksilöllistä, muun muassa näitä muutoksia koirassa kannattaa tarkkailla:

• kehon/raajojen asentojen muutokset; varaa painoa selvästi enemmän etuosalle/takaosalle, keventää seistessä jotain jalkaa tai siirtää jalan/jalat rungon alle, makaa tiukalla kerällä tai ei halua olla makuulla lainkaan, pitää häntää epänormaalissa asennossa, pitää selkää kaarella ylös- tai alaspäin

Jukalla huomasin kivun ensin muutoksista karvapeitteessä, karva meni ”tukkoiseksi”. Sain useita viestejä Jukan huonosta karvasta ja asiaa yritin ensin korjata ruokavaliomuutoksella. Sitten aloin kiinnittää huomiota sen liikkumiseen, videoin sitä saadakseni muitakin mielipiteitä. Jukalle myös muodostui ranteisiin isohkoja patteja, joita tutkittiin eläinlääkärissä ja todettiin ranteissa alkava nivelrikko.

• liikkumisessa tapahtuvat muutokset; muuttuu liikkumishaluttomaksi, haluaa liikkua enimmäkseen tietyllä askellajilla, liikkuu paljon peitsaten (saman puolen raajat samaan aikaan), jättää askelen väliin silloin tällöin jollain jalalla, liikkuminen muuttuu varovaiseksi tai jäykäksi

Vanhat koirat usein alkava liikkua muiden jäljessä, vältellä leikkitilanteita ja meno on muutenkin hidasta. Luonnolliset muutokset koiran käytöksessä iän myötä eivät tarkoita sitä, että se olisi kipeä. Eron huomaaminen on usein vaikeaa.

• energisyyden muutokset; muutos passiiviseksi, haluttomaksi, väsyneeksi, lenkeillä ”perässä vedettäväksi” tai muutos levottomaksi, ylivireäksi, ahdistuneeksi (esim. kehän kiertäminen, hännän jahtaaminen)

Usein olen huomannut kipeiden koirien lenkillä hakeutuvat taakseni loppulenkistä. Nyt 10 vuotias Ronja hakeutuu metsässä helposti selkäni taakse, kun taas leveällä tiellä se kulkee edellä. Uskon, että myös tämä on iän tuoma oire siitä, ettei se enää samalla tavalla nauti metsässä kulkemisesta. Kroppa on jäykkä ja esimerkiksi oksien yli kulkeminen saattaa aiheuttaa kipua koiralle. Toisaalta toiset koirat kulkevat perässä pitääkseen ”lauman kasassa” ja yleensä porukassa on aina yksi, jolle lankeaa tämä vastuu.

• kehon liikkuvuudessa havaittavat muutokset; haluttomuus mennä makuulle tai vaikeus nosta makuulta ylös, haluttomuus hypätä ylös tai alas, haluttomuus kulkea portaita ylös tai alas
• venyttelyn muutokset; lopettaa venyttelyn kokonaan, venyttelee jatkuvasti, venyttää vain etu- tai takaosaa
• monet käytöksessä näkyvät muutokset voivat olla merkkejä kivusta: hakeutuminen lähelle, hakeutuminen omiin oloihin, ylireagointi aistiärsykkeisiin (kovat äänet, valot), toisille koirille rähjääminen
• perustoiminnoissa tapahtuvat muutokset lisääntynyt juominen, huonontunut ruokahalu

Olipa muutos käyttäytymisessä millainen hyvänsä, kivun mahdollisuus tulee ottaa huomioon. Eläinlääkärin kannattaa olla yhteydessä herkästi hoidontarpeen arvioimiseksi.

Käytösmuutokset näkyvät koirassa helpoiten yleensä aamuisin, kun koira herää tai levon jälkeen. Seuraile venytyksiä, liikkeelle lähtöä! Kipua ei käytöksessä välttämättä havaita, mutta koiran aktiivisuus vähenee. Se ei välttämättä hyppää, leiki, tutki ulkona tai halua lenkkeillä kuten aiemmin. Se saattaa myös pyrkiä makuulle kesken lenkin. Jäykkä kävely, muutokset askelrytmissä tai ontuminen ovat merkkejä mahdollisesta kivusta. Hidas nouseminen makuulta ja vaikeutunut liikkeelle lähtö levon jälkeen ovat myös merkkejä kivusta.

Omilla koirillani kipu on näkynyt siinä, että ne lenkillä hakeutuvat taakseni kävelemään edessä kulkemisen sijasta, lakkaavat hyppäämästä autoon tai ylipäätään halua tulla autoon, lakkaavat kulkemasta portaita, tassujen tai kylkien nuolemisena ja lisääntyneenä aggressiona laumassa.

Koira saattaa kokea mielialamuutoksia ja alentunutta ruokahalua. Aggressio, välinpitämättömyys ja vetäytyminen ovat jo selkeitä merkkejä siitä, ettei kaikki ole hyvin!! Koira saattaa olla myös normaalia riippuvaisempi omistajastaan. Muita muutoksia voivat olla pään roikottaminen tai tihentynyt hengitystarve, läähätys ja runsas kuolaaminen. Runsas nuoleminen voi johtua kutinasta, mutta myös kivusta esim. nivelissä tai vatsassa. Joitakin ruokamerkkejä kokeillessa olen huomannut koirissani nivelten nuolemista ja lisääntynyttä levottomuutta. Näitä merkkejä en ole enää käyttänyt jatkossa.

Kylkien pureminen voi olla merkki prostata- tai suolikivuista . Sisälle pissaaminen ja ulostaminen, ulina, valittaminen ja ähinä ovat merkkejä, joita aliarvioidaan kun niihin totutaan ajan mittaan. On hämmästyttävää miten nopeasti johonkin tiettyihin käytöksiin tottuu ja pitää koiran rauhallisuutta tai eri tilanteissa ilmenevää herkkyyttä luonteenomaisena. Syyllistyn tähän itsekin. Siksi koiran käytöksen arvioiminen on tärkeää ja vaikkapa videoiminen ja valokuvaaminen eri ikäisenä, jotta on aiempaa materiaalia mihin verrata. Eläinlääkäri näkee koiran yleensä vain muutamia kertoja vuodessa, omistaja taas seuraa koiraansa 24/7. Usein omistajaa pitää kuitenkin neuvoa koiransa kivun tunnistamisessa, koska hän ei osaa lukea sitä koiran käyttäytymisestä.

Äkilliset muutokset huomataan aina helpommin kuin pikku hiljaa tulleet. Eräänä päivänä koira ei esimerkiksi enää suostu hyppäämään autoon, tai oli jokin tietty päivä, jolloin se ei enää tullut yläkerran makuuhuoneeseen nukkumaan. Portaiden kulkeminen oli Jukallakin ensimmäisiä merkkejä kivusta. Se kulki ne ylös, mutta ei alas. Hitaasti kehittyviä käyttäytymisen muutoksia tulee varsinkin vanhemmalla koiralla helposti pidettyä luonnollisena. Koira kävelee yhä vain hitaammin, sen lenkit lyhenevät, se alkaa välttää muita koiria ja murisee niille, se vetäytyy useammin omiin oloihinsa, ja se on vanha ja väsynyt, kuurokin. Koirallani Jukalla muutokset tulivat todella hitaasti ja niiden syy jäi ikuiseksi mysteeriksi. Se saattoi olla ranteiden nivelrikkomuutokset, joista aiheutuvaa kipua Jukka alkoi kompensoida etuosan virheasennolla, joka johti selän ja lapojen kipuihin. Syy saattoi olla myös lähtöisin lapojen alueelta. Jukasta voi lukea lisää täältä.

Mikään yksittäinen oire ei kuvaa kipua luotettavasti. Kun kaikkia koiran käyttäytymisen muutoksia seurataan yhdessä, koiran kivun voimakkuutta ja sen muutoksia voidaan arvioida. Oireista voi olla vaikea tunnistaa useita, mutta kaksi tai kolme oiretta löytyy kipeän koiran käyttäytymisestä yleensä helposti.

Itselleni lemmikkieni kivuttomuus on tärkeää. Seuraan niitä päivittäin ja kiinnitän huomiota kaikkeen epänormaaliin käytökseen. Varsinkin narttujen kohtutulehdukset ovat erittäin salakavalia ja koirat voivat olla todella kipeitä ennen kuin merkit ovat jo ilmeisiä. Näitä on vaikeaa havainnoida kokeneidenkin koiranomistajien. Joskus ollaan jo liian myöhässä siinä vaiheessa kun koira viedään eläinlääkäriin. Kotona on tällä hetkellä 10 vuotias Ronja, jonka vointia seuraan joka päivä. Tiedän, että se on jäykkä ja ikäisekseen kärsii peräpää- sekä selkävaivoista. Lisäksi kotona on 2,5 vuotias bordercollie Likka, jolla vuosi sitten todettiin nivelrikkoa ja DD lonkat, joten senkin käytöksen seuraaminen on tärkeää. Toivon niille monia hyviä vuosia! ❤ Jokaisen omistajan vastuulla on huolehtia siitä, ettei koira kokisi tarpeetonta kipua. Se, mihin ratkaisuun päädytään, on aina omistajan valinta ja tilannekohtainen.

Koiran kipuun liittyviä positiivisen käyttäytymisen muutoksia:

Onko koira:
Virkeä ja iloinen vai apea ja masentunut?
Normaali, apaattinen tai yliaktiivinen?
 
Tekeekö koira seuraavia:
Hakee kontaktia perheenjäseniin, usein vai harvoin?
Heiluttaa häntäänsä, usein vai harvoin?
Leikkii mielellään, harvoin vai ei ollenkaan?
Syö normaalisti? Vai valikoiden tai ahmien?
Ravistelee itseään? Usein vai harvoin?
Venyttelee? Usein vai ei ollenkaan?
 
Millainen koiran ilme on? Normaali, surullinen, ylikierroksilla?

Koiran kipuun liittyviä negatiivisen käyttäytymisen muutoksia:

Onko koiralla tai onko koira:
Normaali mieliala vai hermostunut, rauhaton tai pelokas?
Ystävällinen vai aggressiivinen ihmisiä tai toisia koiria kohtaan?
 
Tekeekö koira seuraavia:
Läähättää tai lipoo huuliaan?
Pitää itseään epänormaalissa asennossa? Roikottaa päätään, pitää jalkoja korostetusti mahan alla?
Pitää korviaan taka-asennossa? Häntää koipien välissä?
Väristelee tai vapisee?
Nuolee etujalkojaan?
Katsoo, nuolee tai puree tiettyä paikkaa?
Ylireagoi kosketukseen?
Valittaa: huutaa, murisee, vikisee, inisee? Tai on aivan hiljaa?
Valittaa, kun niveliä taivutetaan esimerkiksi tassuja pyyhittäessä?
Raivoaa tai alistuu laumassa?
Näyttää hampaita kosketettaessa?
Alkaa purra?
Tekee enemmän vahinkoja sisälle?

Kivun arvioiminen koiran liikkumisessa tapahtuvista muutoksista:

Liikkuu kuin nuori eläin vai ei halua liikkua? Yliaktiivinen liikkuja?
Makaa paikallaan tuntikausia?
Hyppää kuten aina vai eikö hyppää enää?
Normaalit askellajit vai peitsaako?
Laukkaa ”pupulaukkaa” (molemmat takajalat samaan aikaan)?
Kulkee suoraan vai jakautuuko paino epätasaisesti? Pomppiiko pää askelien tahtiin?
Ontuu?
Liikkuu lenkillä edessäsi vai raahautuen takana?
Istahtaa tai menee makuulle kesken lenkin?
Kulkee portaita normaalisti vai eikö enää halua mennä alas tai ylös? Miten kulkee portaissa?
Istuu normaalisti tai ei ollenkaan, tai polvi ulos sivulle kääntyneenä?
Menee makuulle normaalisti tai hyvin hitaasti, hakee paikkaa pitkään, pyörii?
Nousee ylös normaalisti vai etu- tai takajalat ensin? Hitaasti? Nousee istumisen kautta?
Nukkuu koko yön vai vaihtaa usein paikkaa (voi kivun lisäksi myös olla merkki esim. sydämen vajaatoiminnasta)?

Vatsa- ja rintaontelon kipuja voidaan arvioida koiran asennoista:

Seisooko koira suorana pää pystyssä vai onko koiralla selkä köyryssä?
Onko koira usein ”rukousasennossa”: etupää makaa, perä ylhäällä?
Ei halua käydä makuulle ollenkaan?
Röyhtäilee, piereskelee, oksentaa, yökkäilee?
Ei pysty ulostamaan?
Jos virtsaaminen kivuliasta: katkaisee suihkun tai istuu hyvin pitkään?

Lähde: Suomen Kennelliitto Ry