Okei, otsikko voi olla hieman raflaava, mutta totta se on! Ostin noin kuukausi sitten lähinnä Piikulle puhenapit, joita se on opetellut käyttämään. Alkujaan lasten puhekommunikaattorista lähtenyt idea käyttää puhenappeja koirille on yleistynyt lyhyessä ajassa paljon. Tällä hetkellä tiedän nappejen olevan käytössä myös kissoilla ja mm sioilla. Kommunikaattoreiden idea on lisätä eläinten välistä kommunikaatiota kanssamme.
Olen seurannut jo useamman vuoden instagramissa muutamaa puhenappeja käyttävää koiraa ja pohtinut miten asiat opetetaan niille ja miten varsinkin abstraktit asiat koira mieltää. Sellainen asia kuin rakkaus tai pelko, ovat aika hankalia asioita mallittaa ja koiran ymmärtää. Piiku on koiristani uteliain ja rakastaa uuden oppimista. Olen ajatellut, että se muistuttaa paljon seuraamiani koiria luonteeltaan ja jopa eleiltään. Nappuloiden varsinainen hankinta kuitenkin kesti aika kauan, vaikka olinkin asiaa pyöritellyt mielessäni.
Noin kuukausi sitten hankkimani ensimmäiset nappulat tulivat postissa. Paketissa oli neljä nappulaa, joihin nauhoitin sanat ULOS, SYÖMÄÄN, OLET RAKAS ja LEIKITÄÄN. Kaikki ovat sanoja, joita käytän koirille muutenkin paljon. Minulla on tapana puhua koirilleni paljon ja tiedän niiden osaavan kymmeniä sanoja. Nyt kuitenkin tärkeintä oli, että annoin niille itselleen mahdollisuuden puhua ja vastata sanoilla. Ihmisenä, jota on aina kiinnostanut koirien sisäinen maailma enemmän kuin varsinainen koulutus, alkoivat puhenapit vaikuttaa äärimmäisen mielenkiintoiselta keinolta päästä tähän tavoitteeseen.
Laumassa elävänä koirana Piiku tuskin oppisi nappuloita nopeasti ja ajattelin, että porukassa meno voisi myös kiihtyä nopeasti sellaiseksi, ettei nappuloiden painamiseen yksinkertaisesti olisi aikaa. Toisaalta minulla on laumassa erilaisia yksilöitä. Jännitin, pelkäisikö Likka nappuloita, se kun pelkää kovia ääniä, vinkuleluja ja rapisevia leluja. Pohdin myös sitä alkaisiko tarjoamaan oppinut Piiku painella nappuloita tauotta. Nappulat tulivat postissa, nauhoitin niihin sanat, iskin lattialle ja jäin odottamaan.
Mallittamiseksi kutsutaan sitä, kun nauhoitettua sanaa toistetaan aina siihen liittyvän toiminnon yhteydessä. Mallitin siis sanan ulos painamalla nappia ja sanomalla samalla ULOS. Kun aloin ruokkia koiria, sanoin niille syömään ja painoin samalla nappia. Olohuoneessa painoin leikitään-nappia kun aloimme leikkiä ja olet rakas-nappia kun paijasin tyttöjä. Puheen ja napin yhteys on tärkeää opettaa koiralle ja sinnikkäästi toistaa tätä kaavaa, vaikka koira ei niihin alkuun reagoisikaan. Onnekseni Likka ei tuntunut pelkäävän nappuloita ja jo muutaman päivän jälkeen tytöt alkoivat käyttää nappeja itsenäisesti.
Olin eteisessä juttelemassa tuttavalle, joka oli juuri lähdössä, kun Piiku painoi olohuoneessa ”syömään” nappia. Kello oli puoli kahdeksan, siis ruoka-aika! Kehuin Piikua kovin ja annoin sille ruuan. Tämän jälkeen Piiku on painanut kyseistä nappulaa yleensä aina iltaisin kun ruoka-aika lähestyy. Se saattaa painaa sitä myös syömisen jälkeen, jolloin oletan sen tarkoittavan sitä, että on juuri syöty. Ulos nappulaa Piiku käyttää samalla tavoin. Kerran makasin vielä sängyssä ja kuulin Piikun painavan ulos-nappia. Nousin kiltisti ylös ja päästin sen ulos. Piiku saattaa painaa myös ulos-nappia useaan kertaan sisälle tullessaan. Olen alkanut työstää sille SISÄLLÄ sanaa, jotta minulla oli sana vastata sille.
Leikitään-nappia Piiku käyttää selkeästi halutessaan leikkiä. Se painaa nappulaa ja hakee sitten lelun minulle ja leikimme sen kanssa hetken. Olet rakas- nappi on sen, ja muidenkin, suosikki. En tiedä hakeeko se sillä vain huomiota, mutta aina sylissä oltuaan tai sinne halutessaan se painaa olet rakas-nappia. Hiukan yllättäen tämä nappi herättää kuumia tunteita, sitä voidaan painaa useita kertoja putkeen ja varsinkin Pimulla se tuntuu herättävän sisäistä turhaumaa. Pimu painelee nappuloita muutenkin paljon, haukkuu niille ja leikkii niillä. Sen sijaan Piiku painaa nitä kerran tai kaksi ja kulkee sitten ohi. Pimu selkeästi kokee nappulat tärkeiksi, mutta en ole aivan varma kuinka se ne kokee. Se ei ole vielä käyttänyt niitä kertoakseen minulle selkeästi mitään. Joko se yrittää painottaa tuntemuksiaan liikaa villiintymällä täysin, tai sitten nämä ovat sille vain hauska leikki.
Nappuloiden suosio on kuitenkin yllättänyt minut. Niitä käytetään aktiivisesti joka päivä. Jopa niin, että olen joutunut nostamaan niitä pöydälle väliaikaisesti. Olen edelleen epäluuloinen sen suhteen, että tytöt osaisivat yhdistellä sanoja ja muodostaa pieniä lauseita kuten instagrammin esimerkkikoirat. Olen kuitenkin tilannut nappuloita peräti kahdeksan lisää ja matka jatkuu. Aion jatkossakin päivitellä kuulumisiamme tänne blogiin. Alla on video Pimusta, joka sai tässä tyypillisen ”villiintymisensä” olet rakas-nappulalla. Aivan videon alussa Piiku on painanut ”syömään”-nappulaa ja selitän sille, ettei vielä ole ruoka-aika. Sen jälkeen se painaa olet rakas-nappia, minkä jälkeen Pimu aloittaa oman puheripulinsa 😀 Tätä meno on joka ilta tällä hetkellä. En malta odottaa, että saan niille lisää sanastoa!
Lifedream 