Oma kasvisruokavalioni on varsin joustava. Pääperiaate on, etten osta kotiin lihaa. Syön kuitenkin kalaa, äyriäisiä ja jos oikein kova himo iskee – riistaa. Myös luomumaito, -juusto, -jugurtti ja -kananmunat kuuluvat ruokavalioon. Suurin vaikuttimeni lihan ja turhien hiilihydraattien vähentämiseen on se kevyt olotila, jonka olen saanut päätökseni myötä. Vatsa toimii huomattavasti paremmin, on energinen ja kevyt olo. Huolenaiheenani on alusta asti ollut massatuotanto niin karja-sika- kuin broilerin tuotannossakin sekä eläimille tarjotun rehun aiheuttamat haitat ympäristölle. Haluan omalta osaltani kantaa korteni kekoon ja boikotoida tehotuotantoa, muutamastakin eri syystä:
- eläinten elinolot ovat Suomessa toki paremmat kuin monessa muussa maassa, mutta siltikin ajatus täyteen ahdatuista sikaloista ja kanaloista, joissa eläimillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään etoo minua.
- lihan maku on alkanut inhottaa!! Huomioi siis se, että ennen söin ravintolassa AINA pihvin ja kotonakin lähes joka päivä liharuokaa 😀 Mielestäni kalkkuna oli melkein kuin kasvista…
- lihantuotanto ja sen ympärillä pyörivät rattaat ovat yksi suurimpia ilmastoa saastuttavia teollisuuden aloja. Saastuttavampi kuin autoilu. Lihakarjan rehutuotanto on suurimpia itämeren saastuttajia.
- maailma on ylikansoittunut. Lihaa ei yksinkertaisesti tule riittämään kaikille. Haluan toimia esimerkkinä tuleville sukupolville ja olen huolissani heidän hyvinvoinnistaan. Ennemmin tai myöhemmin meistä jokainen joutuu vähentämään lihaa, koska sitä ei joko ole, tai se maksaa liikaa. Kärjistettynä ajatellen olisi viisasta opettaa lapsemme (joita minulla ei siis ole :D) syömäään enemmän kasviksia. Ennen pitkää heidänkin on tehtävä valinta. Omilla toimillamme voimme helpottaa muutosta ja siihen liittyviä asenteita etsimällä tietoa ja välittämällä ympäristöstämme.
- Kokonaan ravintotottumuksiaan ei tarvitse kerralla muuttaa, vaan voi edetä pienin askelin. Itse päätin ensin vähentää lihan määrää muutamaan kertaan viikossa enkä enää ostanut kinkkua leivän päälle. Kuin itsestään aloin vähentää punaista lihaa ja muutamassa kuukaudessa myös valkoinen liha jäi pois. Kun kasvisruokien teko tuli tutuksi ja huomasin miten helppoa minun oli sellaisia tehdä – ei lihan syöntiin ollut enää tarvetta.
- En ole pilkunviilaaja! Saatan syödä kanahampurilaisen joskus tai villisikaa, lammasta jne. erilaisia vaihtoehtoja ravintolassa. Kun jokaisen aterian miettii erikseen, on periaatteitaan helppo noudattaa.
Luomu – hyvää ympäristölle ja ihmiselle
Luonnonmukainen maatalous tunnetaan ympäristöystävällisyydestä ja laadusta. Mikä tekee luomuruoasta hyvää ja missä viljelyn ympäristövaikutukset näkyvät?
Tutkimuksella on pystytty todentamaan eroja luomun ja tavanomaisen tuotannon välillä. Keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttökiellon ja eläinten lääkinnän rajoitusten ohella myös käytetyt tuotantotekniikat vaikuttavat – luomu on monen asian summa.
Kun maabrändityöryhmä suositti vuonna 2010, että 50 % Suomen maataloustuotannosta tulisi siirtää luomuun, MTT:n tutkijat laativat kaksi skenaariota, joissa analysoitiin kotimaisen luomun mahdollisuuksia, vahvuuksia ja ympäristövaikutuksia.
Yhdeksi kiistattomaksi ja paljon tutkituksi luomun eduksi tutkijat nostivat luonnon monimuotoisuudelle koituvat hyödyt. Luomupellolla viihtyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella. Luomuun olennaisesti kuuluva eloperäisen aineksen kierrätys ja monipuolinen viljelykierto luovat edellytyksiä myös maatalouden vesistö- ja ilmastopäästöjen hillitsemiseen.
Irti uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta
Luomun on havaittu vähentävän päästöjä paikallisesti. Tuoteyksikköä kohti laskettuna edut tavanomaiseen tuotantoon voivat pienentyä, sillä luomu tarvitsee enemmän pinta-alaa saman satomäärän tuottamiseen. Tuotantotapojen erot, erilaiset lähtökohdat, ympäristöhyödyt tai etenkään niiden tulevaisuusskenaariot eivät ole kuitenkaan helposti pelkistettävissä yksinkertaiseksi numerovertailuksi.
Luomu pyrkii vähentämään tuotannon riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista. Niiden saanti ja hintataso vaikuttavat olennaisesti tuleviin viljelykäytäntöihin ja ympäristövaikutuksiin. Lisätutkimuksen avulla luomumaataloutta kehitetään edelleen kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi.
Luomuruoan laatu ei ole pelkkä myytti
Luomukasvisten on havaittu sisältävän hieman tavanomaisia enemmän terveyttä edistäviä antioksidantteja ja eläintuotteiden terveellisiä rasvahappoja. Luomuelintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua on tutkittu etenkin Keski-Euroopassa.
Suurin ero luomun ja tavanomaisen tuotannon välillä näkyy kuitenkin viranomaisten kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Eviran tiedoissa. Niiden tilastot osoittavat, että eläinten lääkintä ja tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt tavanomaisessa tuotannossa.
Luomutuotannossa torjunta-aineiden ja lääkinnän käyttökieltoja valvotaan tarkasti. Luomukuluttaja voikin luottaa siihen, että altistuminen jäämille on äärimmäisen epätodennäköistä ja elintarvikkeen laatua valvotaan tavanomaista tarkemmin koko tuotantoketjussa.
Viljelijöille luomu voi tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia, sillä se on hieman tavanomaista tuotantoa kannattavampaa. Tuotteiden hinta on tavanomaista korkeampi, luomuviljelijä on vähemmän riippuvainen ulkopuolelta hankittavista tuotantopanoksista ja niiden hintavaihteluista. Kannattavuutta parantavat myös luomutuet. Eri tuotantosuuntien kannattavuudessa on kuitenkin suuria eroja. Pienimmät kannattavuuserot ovat tällä hetkellä luonnonmukaisen ja tavanomaisen puutarhatuotannon välillä.
Luomumaatalous työllistää hieman tavanomaista tuotantoa enemmän, mikä on eduksi maaseudun elinkeinotoiminnalle. Myös pienimuotoisen jatkojalostuksen ja lähimarkkinoinnin kehittäminen monipuolistavat elinkeinoja. Tämän kaltainen kehitys on havaittu selvästi hyvin kehittyneissä luomumaissa kuten Saksassa.
Luomutuotanto vähentää myös tuotantopanosten tuontia, mikä parantaa huoltovarmuutta ja on eduksi vaihtotaseen kannalta.
Lähde: luomu.fi