Avainsana-arkisto: Etologia

Hui kauhistus mikä Säikähdys!

Tammikuun puolessa välissä talvimyrsky koetteli eteläistä Suomea ja tuulen sekä painavan lumen aiheuttamia sähkökatkoja oli siellä täällä. Meilläkin sähköt räpsyivät sekä päivällä työpäiväni aikana, että eräänä arki-iltana kun katselin rauhassa televisiota sohvalla koirien kanssa maaten. Vanha telkkarini piti jännän naksahdus – äänen ja samassa kaikki koirani juoksivat eteiseen, hyppivät ulko-ovea vasten ja alkoivat läähättää. Olin hämmentynyt, mutta vasta seuraavana päivänä, sähköjen palauduttua ja tvn päälle laittaessani tajusin, että jotakin oli pahasti vialla.

Kaikki koirani reagoivat nyt television päälle laittamiseen, jopa Ronja hyppäsi syliini täristen. Se oli minusta erittäin outoa, sillä vastaavaa reagointia ei koskaan ole ääniin ollut. Aloin pohtia, josko tv olisi sähkökatkon aikaan päästänyt jonkin sähköjännitepiikin ja pidin laitteen viikon verran suljettuna. Colliet palautuivat ensimmäisen viikon aikana tilanteesta hyvin ja alkoivat jälleen oleilla olohuoneessa normaalisti. Mutta bordercollien pentu Likka ei tullut olohuoneeseen lainkaan, vaan oleili sisällä keittiössä tai makuuhuoneessani jopa silloin, kun meillä vierailivat parhaat kaverit Unto ja Vipu.

Viikon jälkeen aloin avata tvn silloin kun koirat olivat ulkona ja vaihdellen koirat tulivat olohuoneeseen vaikka toosa olikin päällä. Mutta Likka tuijotti sitä epäluuloisena ja kun ajatuksissani pari kertaa suljin sen niin, että koirat olivat sisällä, alkoivat voimakkaat pelko reaktiot uudelleen. Silloin hankin elämäni ensimmäisen d. a. p laitteen, eli huonetilaan laitettavan, koiraa rauhoittavaa feromonia vapauttavan laitteen. Hankin luottoeläinlääkäriltämme puhelinreseptillä myös clomicalm lääkityksen, varmuuden vuoksi.

Ongelmana oli, ettei Likka tullut sisälle kuin erilaisilla kepposkonsteilla. Kun sain yhdellä tavalla sen sisälle, toista kertaa sama keino ei toiminut. Bordercollien älykkyys, tiedättehän. Keinoina oli ensin maahan ja kuistille, eteiseen heitetty ruokanappula ja lopulta nakit. Jos olisi ollut kesä, olisin voinut pitää ovea auki ilman huolta ja antaa Likan itse tulla ja mennä ovesta, mutta kovilla pakkasilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin saada koira sisälle. Leikin leluilla yksin ja Piikun kanssa, sisällä ja ulkona ja yritin sillä houkutella Likan lähemmäksi. Ainoa mitä EN tehnyt oli se, etten jahdannut sitä takaa pihalla, vaikka mieli kyllä toisinaan teki. Jahtaaminen ei kuitenkaan auta mitään, vaan pahimmillaan vain lisää koiran pelkoa tilannetta kohtaan.

Sisällä annoin Likan olla omissa oloissaan. Katselin välillä tablettia makkarissa sen kanssa ja lopulta tajusin, että minulla oli vielä yksi keino: uusi tv. Aloitin Likalla hankkimani lääkityksen, mutta en jatkanut sitä kuin viikon koska siitä ei mielestäni ollut apua ja ajatus lääkityksestä ahdisti minua paljon. Kyseessä on mm eroahdistuksen yhteydessä käytettävä lääkitys, joka toimii kuulemma hyvin yhdistettynä käytösterapiaan. Kävin ostamassa uuden tvn toisella viikolla ja kyselin samalla sähkökatkon aiheuttamasta reaktiosta myyjiltä. Hei olivat sitä mieltä, että hyvinkin laite saattoi pitää korkeaa, ihmiskorvalle kuulumatonta ääntä käynnistyessään ja sammuessaan, sillä se oli ikivanha ja valtavan iso. Likka ei ole mielestäni koskaan ollut varsinaisesti ääniarka, mutta se on kyllä reagoinnut huolestumalla korkeisiin ääniin kuten palohälyttimen varoitusääneen. Sen sijaan traktorit ja puimurit, jotka pitävät kovaakin jylisevää ääntä, eivät aiheuta mitään reaktiota. Mielestäni Likka ei reagoi myöskään laukauksiin. Se myös palautuu nopeasti. Tv kuitenkin oli aiheuttanut lievemmät pelko reaktiot myös muissa koirissani ja se on jo paljon se, koska Ronja tai Piiku eivät kumpikaan ole koskaan säikkyneet mitään.

Uusi tv ehti olla paikallaan vain pari päivää kun Likka jo ilmestyi olohuoneeseen ja arki alkoi normalisoitua nopeasti. Pihalle keksin laittaa sille liinan, joka kaulassa se yhä ulkoilee ihan vain siksi, ettei se pääse kehittämään sisälle tulemista eräänlaiseksi peliksi, jonka aikana minä kokeilen eri tapoja sen saamiseksi sisään. Liinan kanssa Likka tulee sisälle ilman mitään ongelmia eikä se häiritse sitä myöskään ulkoillessa mitenkään, päinvastoin Piikulla ja sillä on nyt jatkuvasti mukana lelu, jota repiä 😅

Keskusteltuani muutaman bordercollien omistajan kanssa odotin Likan aloittavan juoksunsa pian. Ja totta, viime viikon perjantaina juoksu lopulta alkoi ja mielessäni ainakin osittain saattoi selittää Likan suhteettoman voimakkaan reaktion. Sukukypsyyden tiedetään aiheuttavan monille koirille eräänlaisen mörköiän, jonka aikana ne voivat reagoida moniin asioihin kummallisesti. Nähtäväksi jää yleistyykö käytös muihin ääniin tai ympäristöihin, sillä koiran luonne muuttuu vielä 1-2 vuoden iässä huomattavasti kun osa käyttäytymismalleista puhkeaa vasta vanhemmalla iällä. Viimeisimpien tieteellisten tutkimusten mukaan on voitu myös selvittää, että ääniarkuuteen liittyvät geenit sijaitsevat lähellä korvan rakenteeseen liittyviä geenejä ja onkin esitetty, että ääniarka koira voisi tuntea kipua kuullessaan korkeita ääniä. Ainakin sen käytös viittaa kipukokemukseen.

Äkillinen säikähdys on aina koiran ja omistajan kannalta harmittava tilanne ja siitä palautuminen on hyvin yksilöllistä. Vaikka collie-sukuisilla koirilla ilmenee keskimääräistä enemmän ääniherkkyyttä, varsinainen arkuus on vakava asia ja myös jalostuksellisesti otettava huomioon. On mielenkiintoista pohtia voiko collien genetiikka vaikuttaa esimerkiksi juuri sen korvan rakenteeseen ja äänien kokemiseen, sillä ääniherkkyyden tiedetään olevan valitettavan vahvasti periytyvä ominaisuus. Ääniarka koira usein pahenee iän myötä ja yleistää pian pelkoaan monenlaisiin ääniin ja tilanteisiin. Kaikenlaiset erilaiset koiran pelkotiloihin kehitetyt lääkitykset kuten Sileo ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Tärkeää on myös omistajan rauhallisuus näissä tilanteissa, joskaan ihminen ei koiraa saa ääniaraksi eikä hän siitä myöskään voi parantaa.

Luonnollisesti olen pohtinut paljon Likan mahdollista Jalostuskoiran ”uraa” tulevaisuudessa. Se on ollut mielestäni todella tasapainoinen ja lupaava narttu ja olen ollut siihen valtavan tyytyväinen. Koska sitä ei ole vielä terveystutkittu, on kuitenkin monta mutkaa vielä muutenkin matkassa ennen kuin voin edes suunnitella sille omia pentuja. Päätinkin siis lähinnä oman mielenrauhani vuoksi seurata rauhassa tilannetta ja toivoa, että tämä oli jokin nyt jo ohi mennyt, yksittäinen, kenties juoksusta johtuva tapaus 🙏 mene ja tiedä.

Susi ja koira, Katriina Tiira 2019

Susi ja koira – erot käyttäytymisessä, genetiikassa ja kognitiossa, 2019

Susi on koiran esi-isä – susi josta koira kehittyi alun perin ei ole enää olemassa. Harmaa susi on lähin sukulainen nykypäivänä. Arkeologisista löydöistä päätellen n. 15 000-tai jopa 330 000 vuotta sitten, Euroopassa Itä-Siperiassa. Geneettisten tutkimusten perusteella löydetty kesyyntymiseen viittaavia todisteita vain noin kerran 15 000 sitten.

Todennäköisesti kesyyntyminen on tapahtunut 1-4 kertaa vähintään 15000 vuotta sitten, (Larsson). Huom! Tämä siis tapahtui jo ennen maataloutta! Koira onkin vanhin kesyyntynyt eläin ja ainoa ennen maataloutta. Ihminen kilpaili tuolloin suden kanssa samasta saaliista.

  • sutta vainotaan vieläkin! Miten kesyyntyminen on voinut olla mahdollista?
  • miten koira säilyi ja kehittyi koiraksi?
  • valitsiko susi ihmisen vai ihminen suden? Voi olla, että molemmat tapahtuneet, varmuutta on mahdotonta enää saada
  • itsekseen kesyyntyminen: ihmiset tarjosivat egolokisen lokeron jätteiden muodossa -> ongelmana se, ettei jätteitä syntynyt kovin paljon koska pysyvää asutusta ei ollut ja riistasta käytettiin lähes kaikki. Susi oli myös vaarallinen lapsille, tuskin haluttiin lähelle
  • yhteistyötä susien kanssa on kuitenkin voinut olla jo varhaisessa vaiheessa
  • ihminen on ollut aktiivinen osapuoli alusta asti – hypoteesi 2: ihminen valinnut heti alusta asti ja kasvattanut pentuja?
    • valittiin vain kesympiä yksilöitä
  • Arkeologiset ja antropologiset todisteet: Etelä-Amerikkalaiset heimot adoptoivat ennen koiran kesyyntymistä pentuja useista eri canis-lajeista ja jopa imettivät eläimiä
  • ENSIN SAALIINA: hevonen, lammas, nauta, sika.. Ensin ruokana ja sitten hyötykäyttöön.

3G5A6312MITÄ EROJA KOIRALLA JA SUDELLA?

Kesyyntymisyndrooma

  • samoja muutoksia eri lajeilla
  • käyttäytyminen, fysiologia, morfologia
  • nisäkkäillä:
    • pieni koko
    • aivot pienet
    • muutokset turkin värissä
    • hormonaaliset muutokset
    • luppakorvat
    • kippurahäntä
  • fysilogiset erot perimässä:
    • ruuansulatus (tärkkelys, Axelsson 2014)
    • vehnä peruna, maissi
    • suoliston mikrobisto – vähemmän eläinproteiinia
    • pystyy hyödyntämään hiilihydraattia
  • Kesyyntymisprosessi, jossa molemmat osapuolet muokkaavat ympäristöään ja toisiaan. Esim. ruuan sulatus geenit, sopeuma uuteen ravintoon
  • Käyttäytyminen: sietää uutta sosiaalista ympäristöä, rohkeus ja pelottomuus kasvaa, stressin sietokyky kasvaa, vähemmän pelokkaita ja aggressiivisia. Valinta on kohdistunut kesyyn käyttäytymiseen, mikä aiheuttanut hermosolullisia muutoksia.

YKSILÖKEHITYS

  • Pelokkuus kehittyy sudelle aikaisemmin 19pv kuin koiralle 49pv
  • Koiralla pentumaisia piirteitä koko eliniän

3G5A1274

KÄYTTÄYTYMINEN

  • koiralla sosiaalisuus, leikkisyys, ihmislähtöisyys. Sudet varautuneita vieraita ihmisiä kohtaan
  • geenit GTF21 ja GTF21RD4 alueella ihmisillä samat geenit aiheuttavat hypersosiaalisuutta -> Williams/Beuren syndrooma ihmisillä
    • hypersosiaalisia
    • lieviä kognitiivisia puutteita
  • sosiaalisuus
    • suosineet sosiaalisuutta ja jalostaneet sitä, että koira hakee huomiotamme ja apuamme
    • entä rodut, jotka eivät hyväksy vieraita? GTF21 ja GTF21RD1 erilaiset genotyypit eri roduilla -> vaikutukset hypersosiaalisuudessa

KESYKETUT – hopeakettujen jalostuskoe 50 vuotta sitten on edelleen relevantti! Tavoitteena oli tehdä kesyjä kettuja, joiden käsittely olisi helpompaa. Vain 10% joka sukupolvesta sai jatkaa lisääntymistä ja kesylinjan tuloksena kolmessa polvessa aggressiivisuus ihmistä kohtaan hävisi ja tilalle tuli nuolemista, hännän heilutusta ja turkkiin ilmestyi pilkutusta, korvat lurpat. Prosessin nopeus yllätti tutkijat! Käytös periytyy vahvasti. Kesyyntyminen ja morfologia linkittäytyneitä.

3G5A4900KOGNITIO – LAUMAKÄYTTÄYTYMINEN –  ELINTAVAT

Sudet: Ruokavaliona liha, elinalueena yksi iso alue, saalistuksen riskejä paljon, riippuvainen muista, laumassa lisääntyvä pari ja niiden jälkeläiset, pariutuminen elämän kestävä side, lisääntyminen sidoksissa vuodenaikaan, jälkeläisiä hoitaa koko lauma ja pennut kauan riippuvaisia laumasta, emo kaivaa pesäkolon.

Villinä elävät koirat: ruokavalio seka- jätteensyöjä, elinalueena monta pienempää aluetta, saalistukseen ei liity suurempia riskejä, riippuvuus muista on vähäistä, laumassa monta lisääntyvää yksilöä eikä pariutumiseen liity rajoituksia. Lisääntyminen useasta kiimasta. Jälkeläisiä ei hoida kuin emo, harvoin isä ja vain lyhyen aikaa. Emo ei kaiva pentuja kuoppaan, vaan piilottaa ne.

  • Sudella yleensä perhelauma, jossa hierarkia, vanhemmat johtajia, tekevät toiminnan aloitteita
  • toisinaan laumaan voidaan ottaa myös ulkopuolisia jäseniä
  • reviirin puolustus
  • suden 2, suurin kuolinsyy on tulla toisen suden tappamaksi
  • formaalinen hierarkia alistuminen ja dominointi – eleet

Villikoirat muodostavat löyhempiä siteitä ja lauman hierarkia on ikään sidottu, vanhemmat johtavat usein. Nartut korkealla.

Rauhaa rakastava koira?

  • Koirat susia aggressiivisempia laumoissa – enemmän vakavia tappeluita
  • useimmiten koirat aloittavat tappelut
  • etenkin ruoanjakotilanteessa dominantti asemassa olevat koirat eivät halua jakaa ruokaa, sudet sen sijaan jakavat
  • ristiriitatilanteissa susilla lepyttely käytöstä, jota ei nähty koirilla lainkaan – pelkästään välttelevät tappelukumppania -> helposti tappelevat uudelleen
  • koiralla geenit vaikuttavat, rotujen välisiä eroja, myös siinä miten vahvasti tukeutuu ihmiseen
  • susi sinnikkäämpi, koiralla osittain opittu strategia
  • sudella parempi ongelmaratkaisukyky
  • susi kykenee myös paremmin keskenään yhteistyöhön, koirat huonommin
  • matkiminen susille helpompaa
  • sosiaalistettuna sudet oppivat myös ihmiseltä yhtä helposti kuin koirat – ne kykenevät oppimaan ihmisen katseen ja vihjeen seuraamisen myös
  • koira kiinnittää enemmän huomiota ihmiseen
  • ihminen kiinnostaa koiraa jo pentuna enemmän
  • ihmiseen kohdistuva sosiaalinen kompetenssi
  • 5vkon ikäinen koiranpentu valitsee ihmisen mieluummin kuin lajikumppaninsa

SUDEN JA KOIRAN RISTEYTYKSET

  • Sarloos wolfhound ja Ceskoslovensky vlcak
  • hybridit eivät välttämättä ole pelokkaampia, mutta vähemmän leikkisiä
  • edelleen susi ja koira pariutuvat
  • isäsusi? yleensä toisin päin eli naaras on susi ja isä on koira
  • villien susipopulaatioista perimässä pieniä määriä koiraa geneettisesti
    • luonnonsuojelullinen ongelma?
    • Pohjois-Amerikan tummat sudet -> väri lähtöisin koirasta -> valkoinen tundra -musta metsä

3G5A1289
Harmaa susi

 

 

Miksi koira puree? Katriina Tiira 2019

Koiraongelmia ja ongelmakoiria: miksi koirahyökkäysten määrä tuntuu kasvavan?

Aggressiivisuus on taipumus reagoida: murinaa, puremista, näykkäisyjä ihmisiä tai koiria kohtaan.

MIKSI ELÄIN KÄYTTÄYTYY KUTEN KÄYTTÄYTYY?

Tilannekohtaista: hyödyt ja haidat, kipu

Aikaisemmat kokemukset, oppiminen

Tunnetila: pelko, kipu, aggressiivisuus

Persoonallisuus: (geenit ja ympäristö)

  • Aggressiivisuus on normaalia käytöstä kaikilla eläimillä, myös ihmisillä
  • persoonallisuuspiirre
  • koiran kohdalla myös haettu piirre – vartiokoirat jne.

3G5A4398KURKISTUS MUIHIN ELÄIMIIN:

Vakavia loukkaantumisia aiheuttavat taistelut ovat harvinaisia – päätös taistelusta edeltää toisen yksilön tilanteen huolellisen arvioinnin. Pysyvissä sosiaalisissa rakenteissa hierarkia eli arvojärjestys rauhoittaa tilanteen ja aggressiot vähenevät, jopa poistuvat, sillä se ei edesauta selviytymistä. Monissa eläinlajeissa rohkeimmat, uteliaimmat hierarkiassa ylempänä olevat ovat myös aggressiivisempia.

  • Aggressiivisuus muokkautuu myös kokemuksen perusteella -> voittaja ja luuseri efekti
  • taustalla vaikuttaa geenit ja monella aggressiivisella todettu korkea perusaineenvaihdunta (Briffa 2015)
  • Jos ei saalistajia/petoja -> aggressiivisuus lisääntyy

AGGRESSIIVISUUS – KOHTEET – mistä puhutaan?

Koira-koira välinen aggressio. Vieraat ihmiset / omistaja, perheenjäsen

Motivaatio?

  • pelko: näykkäisy, murina OTETTAVA HUOMIOON TUNNETILA!
  • reviirin /resurssin puolustus
  • dominanssi / impulssiaggressio
  • saalistus, leikki
  • normaali aggressio (emän puolustus)
  • perimä (alttius osoittaa erilainen)
  • kipu ja sairaudet -> tunnetila
  • kokemukset – flashback aiemmasta
  • tilanne (muiden laumakoirien käytös)
  • uudelleen suunnattu aggressio

Ymmärrys koirista lisääntyy kun on tekemisissä eri rotujen kanssa!

FB_IMG_1556466863822PELKO – pelokas koira haluaa pelon aiheuttajan loittonevan. Se on saattanut ilmaista monella eleellä, ettei halua olla tulijan kanssa missään tekemisissä. Monet saattavat ohittaa hienovaraisemmat eleet. Hampaiden näyttö, murina – ihminen vetäytyy hyvin nopeasti pois. Koira oppii nopeasti miten ihmisestä/koirasta pääsee eroon ja lievemmät eleet jäävät käytöksestä osittain tai kokonaan pois jatkossa. Pelokkailla koirilla on todettu enemmän aggressiivisuutta. Myös ääniarat koirat ovat aggressiivisempia. (Tiira, 2016)

REVIIRIN JA RESURSSIN PUOLUSTUS:

  • luonnollista, tosin ei niin intensiivistä kuin susilla
  • resurssiaggressio näkyy jo pentuna
  • reviiriaggressio ilmenee voimakkaimmin sukukypsyyden jälkeen
  • laumassa matkiminen, yksi haukahtaa tai ryntää aidan viereen
  • koiran käytös voi olla hyvin erilaista riippuen siitä miten lähellä ollaan omaa pihaa
  • iso osa koiran puremista tapahtuu juuri koiran omalla reviirillä (Cornelissen ym 2010)
  • taipumus vartiointiin vaihtelee rodun ja yksilöiden välillä

12374888_1033657426654595_6166476291137502807_o

OMISTAJAAN KOHDISTUVA AGGRESSIO:

  • harvinaista
  • liittyvät pelkoon, ruokaan tai tavaroihin/resursseihin
  • myös ilman selkeää pelkoa
  • ”dominanssiaggressio” -> kiipeävät hierarkiassa. Koirien välillä on hierarkiaa, mutta koiran ja ihmisen välistä hierarkiasuhdetta ei ole tutkittu. Perhelaumassa joudumme rajoittamaan koiran elämää ja määrittelemään sen toimintaa. Dominanssiaggressioon ei kuulu väkivalta! Hierarkian ollessa epäselvä, koira on epävarma ja pelokkuutta sekä turvattomuutta tulee lisää. Meidän on kontrolloitava koiraa.
  • Nykyään puhutaan omistajaan kohdistuvasta aggressiosta (oda) tai impulssiaggressiivisuudesta (ei selity pelolla, eikä resursseista). Hyvä suhde rakentuu luottamuksesta!
  • koirilla, joilla hierarkia epäselvää -> korkeat stressitasot!
  • SUURIOSA OMISTAJAAN KOHDISTUVASTA AGGRESSIOSTA JOHTUU MUISTA KUIN JOHTAJA-ASEMAN HAASTAMISESTA!!
  • myös jalostusvalinnoilla on vaikutusta: suositaan rohkeita, sinnikkäitä koiria
  • pienellä osalla koirista saattaa kuitenkin esiintyä aggressiota, joka parhaiten selittyy kilpailutilanteella tai omistajan haastamisella
  • 1-3v uroksilla
  • avoimia vieraita ihmisiä kohtaan, rohkeita koiria
  • impulssiaggressio
  • geneettinen tausta! Rohkeat, impulsiiviset koirat. Alleeli näyttää altistavan ja omistajat käyttivät koiran hankaluuden takia pakkokeinoja

KIPU JA SAIRAUDET:

  • yhtäkkiset muutokset käyttäytymisessä -kipu?
  • epänormaalin voimakas reaktio pieneenkin ärsykkeeseen, esim. silitys
  • kastrointi voi altistaa pelokkuudelle
  • epilepsia, kasvaimet, neurologiset sairaudet
  • toisinaan kilpirauhasen vajaatoiminta
  • hallusinaationaaliset aggressiot

3G5A0452KOIRA-KOIRA

  • perimällä suuri vaikutus!
  • vrt suursnautseri -labbis
  • alkuperäinen käyttötarkoitus – metsästyskoirat, vetokoirat vs. vartiointikoirat, terrierit
  • koiran suhtautumiseen muihin koiriin vaikuttaa hyvin paljon sen saamat kokemukset
  • pentuna tai nuorena koirana koettu toisen koiran hyökkäys!
  • kaikki koirat eivät osaa puhua koiraa yhtä hyvin – rotuerot ja käytös!
  • koiran täytyy jatkaa sosiaalistamista ja seurustelua koko ikänsä

Voidaanko aggressio kouluttaa pois?

  • kohde, taustatekijät, motivaatio
    • koira -koira – ohitus, suhteellisen helppo kouluttaa, mutta aito sosiaalisuus ja vaikkapa leikki todella vaikeaa
  • ihminen
    • riippuu koiran motivaatiosta ja perimästä. Kerran purrut puree usein uudelleen
  • omistajia
    • riippuu koiran motivaatiosta ja perimästä

Kastrointi ei vaikuta suuresti aggressiivisuuteen. Kastrointi ja sterilointi yleensä lisää pelokkuutta (McGreevy et al 2018)

60304_154896857863994_120293_nPERIMÄ

Rotujen väliset erot: periytyvyysarvo on suuri. Aggressiivisuuteen ja pelokkuuteen vieraita ihmisiä ja koiria ilmenevä aggressiivisuus löydetty geenialue. Erilaisia tutkimuksia roduittain esiintyvistä eri aggression muodoista tehdään koko ajan lisää. Aggressiivisemmaksi vierasta ihmistä sekä perheenjäseniä kohtaan osoittautuivat pienistä seurakoirista koostuva ryhmä. Vähiten aggressiota: kultainen noutaja, labbis, flätti, tanskandoggi ja berni

AGGRESSIOSTA TÄYTYY PUHUA TÄSMENTÄMÄLLÄ KOHDE!

Taistelurodut

  • normaaliin käytökseen liittyy edeltävää käytöstä.
  • puuttuu monelta taistelurodulta – jalostus
  • jalostuksella vähennetty aggressioon ja perääntymiseen liittyvää kommunikaatiota (Lockwood, 1995)
  • korkeampi kipukynnys
  • monet erittäin ihmisystävällisiä ja sosiaalisia

Roduilla on eroa taipumuksessa osoittaa aggressiota. Kasvattajan vastuu on valita jalostukseen yhteiskuntakelpoisia koiria, myydä niitä vastuullisille sekä rotuun perehtyneille omistajille ja omistajan vastuulla on kasvattaa koirastaan yhteiskuntakelpoinen.

Mitkä persoonallisuuspiirteet vaikuttaa?

  • geenialue: pienillä roduilla altistava geenialue
  • reaktiivisuus
  • sykevälivaihtelu nopea, purevilla alhaisempi hrv
  • pelokkailla koirilla myös alhainen hrv
  • pennun sosiaalistamisella ei ole todettu vaikutusta – aggressioon – pelkoon kyllä
  • koulutustapa, rankaiseva vai palkitseva?
    • rankaisuun perustuvilla koirankoulutusmenetelmillä on havaittu usein yhteys

Ketkä purevat? Kastroidut urokset, vähäistä liikuntaa saavat koirat, rescue taustaiset, ketjuun kytketty koira ja vapaana omalla tontilla olleet koirat. Eniten koirapuremia kohdistuu miehiin ja lapsiin. Vakavat koirahyökkäykset suurin osa 45% täysin tuntemattomia lapsia alle 4v, Patronek 2014.

Toisinaan koiran pureman syy on ihmisen proaktiivinen käytös.

Suomessa 1998-2016 raportoituja 22 koiran aiheuttamaa kuolemantapausta, hyökkäyksiä joko ihmisiä tai koiraa kohtaan 2017 788 kpl. Suurin osa koiran puremista tapahtuu kotona, eikä niitä raportoida mihinkään.

Vaaralliset rodut?

  • onko rotukielloista hyötyä?
  • ei vieläkään selkeää näyttöä hyödyistä
  • hyökkäysten jako kohteen ja vakavuuden perusteella? Pienikokoiset rodut aggressiivisempia, mutta harvoin aiheuttavat vakavia vammoja.
  • sekarotuiset?
  • pelkona, että kasvattajat ja omistajat painuvat maan alle
  • kontrollointi hyvin vaikeaa
  • Suomessa päädytään pakolliseen rekisteröintiin 2020-aikaisintaan. Tunnistusmerkintä.
  • Pennun ostajalle koira-ajokortti?

(Kuvat eivät liity juttuun)

Koiran outo käytös, Katriina Tiira 2019

Miksi koirani jahtaa jatkuvasti häntää, nuolee huonekaluja tai kävelee edestakaisin verhojen alla? Osallistuin keväällä Katriina Tiiran luentopäivään, jonka yksi aihe oli koirien outo, maaninen käytös. Tämä on herkkä ja vähän puhuttu aihe koiraihmisten keskuudessa, sillä usein omistajat ovat turhautuneita ja kokevat syyllistämistä monilta tahoilta. Edes peruseläinlääkäri ei pysty aina auttamaan tilanteessa, jossa koiran oudolle käytökselle voi olla monia eri syitä.

Määritelmät:

  • Stereotyyppinen käytös – esim. eläintarhoissa.
  • pakko-oireinen käytös koirilla, jossa alttius toistuvalle käytökselle on suurempi tietyissä roduissa – Canine compulsive disorder
  • samanlaisena toistuvaa, ilman selkeää funktiota tai päämäärää oleva käytös
  • esiintyy monissa youtube-videoissa (hauskat (?) kotivideot)
  • samanlaisena toistuva, tarkoituksentonta ja liiallista käyttäytymistä
  • lähtökohtana luonnollinen käytös
  • tunnettuja esimerkkejä: puolelta toiselle heiluminen, kirahvin kieli, elefanttien kärsä, simpanssien mukiloiminen, itsensä pureminen, lintujen höyhenien nyppiminen
  • ei esiinny luonnonvaraisilla eläimillä (paitsi sairauden tai myrkytyksen seurauksena)
  • syy käytökseen eläintarhoissa ja tuotantoeläimillä pääasiassa ympäristöstä johtuvaa, turhauma, ahdistus ja stressi (Mason & Rushen 2006)
  • esim. kirahvi laiduntaa 40-80% ja hevonen jopa 16h tuntia päivässä. Kun luonnollinen käytös estetään syntyy stereotyyppistä käytöstä

FB_IMG_1556466897341Stereotyyppisesti käyttäytyvillä on mitattu korkeampia dopamiinitasoja (aivojen välitysaine). Siihen voivat vaikuttaa myös aikainen vieroitus ja huono emon hoito. Se myös alentaa eläimen sykettä ja onkin pohdittu voisiko siitä olla eläimelle hyötyä tilanteessa, jossa se ei pääse toteuttamaan itseään. Coping strategia -> tapa selvitä epäoptimaalisissa olosuhteissa. Joillakin stereotyyppisesti käyttäytyvillä eläimillä on parempi lisääntymismenestys kuin toisilla lajin edustajilla. Eläinten tunnetila? Negatiivisessa tunnetilassa arvioidaan uusia asioita pessimistisenä -> cognitive bias testissä. Stereotyyppisesti käyttäytyvät kottaraiset tekivät pessimistisiä valintoja.

MIKSI SITTEN KAIKKI ELÄIMET EIVÄT HUONOISSA OLOISSA KÄYTTÄYDY STEREOTYYPPISESTI?

  • altistaako tietty persoonallisuus stereotyyppiselle käytökselle?
  • proaktiivinen_ nopea, rohkea, aggressiivinen, tutustuu nopeasti uusiin asioihin, ottaa riskejä, saa enemmän hyötyjä
  • reaktiivinen: hitaampi, pelokkaampi, eivät ole niin aggressiivisia. saavat vähemmän huomiota, eivätkä ota riskejä, ns. pohtijatyyppi

Sinnikkyys? riippuu tehtävästä. Proaktiivisen eivät helposti jätä asioita kesken (huonompi takaisin oppimaan). Toisaalta reaktiiviset yksilöinä varovaisen sinnikkäämpiä ympäristön tutkimiselle. Proaktiiviset kehittävät stereotyyppistä käytöstä TODENNÄKÖISEMMIN, mutta koirilla tämä ei aina pidä paikkaansa.

STEREOTYYPPINEN KÄYTÖS JA SINNIKKYYS

Kaikissa tutkimuksissa eläinlajeissa ne yksilöt, jotka ovat impulsiivisempia ja oppivat nopeasti jäävät tarjoamaan jo opittua.

KOIRILLA:

IMG_20190326_063222_119Stereotyyppinen käytös on koirilla hyvinkin monimuotoista ja syyt käytösten taustalla voivat olla erilaisia -> terveys on aina tarkistettava! Toisilla roduilla havaitaan enemmän kuin toisilla -> geneettinen alttius? Rodulla samoja ongelmia: bullterrieri, malinois, saksanpaimenkoira, kiinanharjakoira, cavalier.. Käytökseen vaikuttaa ympäristö sekä perimä!

Liikkuminen: hännän jahtaus, ympäri pyöriminen, ramppaus, jähmettyminen

Oraalinen: kyljen pureminen (dobermanni – flank sucking), toistuva nuoleminen, imeminen, liiallinen vedenjuonti, oman ruuminosan pureminen

Hallusinaatiot: valojen ja varjojen jahtaaminen, tuijotus yhteen kohtaan, näkymättömien kärpästen jahtaus, oman peräpään jatkuva tarkastus, herääminen kesken unien hyökkäämällä, hitailu eli hidas kävely (transsi)

Aggressio: itseensä kohdistuva hyökkäys – saattaa murista tai purra häntää, jalkaa, kylkeä. Katsoimme erittäin järkyttävän videon dobermannista, joka puri omaa kylkeään. On löydetty geeni, joka vaikuttaa taustalla.

Koirien kehityshäiriöitä on alettu tutkia vasta viime aikoina! Rotujen taustoilla on samoja kehityshäiriöitä kuin ihmisillä ja tiedämme niiden aiheuttavat esimerkiksi kognitiivisia häiriöitä. Lyhytjalkaisuus, pyöreäpäisyys, bulldogmaiset piirteet (geenit). Se mikä on rodunomaista, onkin kehityshäiriö ihmisillä!

  • Fly-snabbing eli näkymättömien kärpästen jahtaus. Taustalla epilepsiaa, liha-allergiaa, hyperaktiivisuutta, mutta tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Cavalier, kääpiäsnautseri, isosveitsinpaimenkoira – suurempi alttius. Rodulle ominainen aivojen rakenne voi altistaa käytökselle.
  • Hännän jahtaaminen ja ”tähtiin tuijottelu”, poissaoleva -> periytyvä epilepsian muoto rhodesian koirilla
  • Peräntarkastus (kääpiösnautserit)
  • Jalan pureminen (dalmatialaiset)
  • Fiksaatio, raivokohtaukset (bullterrierit)
  • Hitailu, freezing (tanskandoggi, bullterrieri, kääpiöbullit)

Ympäristötekijöiden vaikutus hännän jahtaamiseen?

  • Suomalainen tutkimus.
  • uroksilla enemmän (Moon-Fanelli 2011)
  • Aikainen ero emosta sekä emon huono hoidon laatu! (Tiira 2012) Emo yrittää tappaa pennut
  • sterilointi nartuilla saattaa auttaa
  • liikunnan määrällä, harrastusten tai yksinolon määrällä EI VAIKUTUSTA!! (Tiira 2012)
  • paranee ehkä iän myötä

Milloin alkaa?

  • Keskimäärin alle vuoden iässä
  • elämänmuutoksesta aiheutuva stressihöiriö
  • hännänjahtaajilla myös usein muistakin stereotyyppisiä käytöksiä
  • perinnöllisyys – alttius iso, voi tulla vain toiselle tai toinen ei ilmennä käytöstä
  • CDH2 geenivirhe löydettiin dobermanneilta – liittyy kyljen puremiseen – löydetty jo useilta roduilta
  • lisäravinteet? (Tiira 2012) hillitsevätkö/peittävätkö tietyt vitamiinit b6 ja c? tutkituilla oireilevilla ruokavaliossa eroja vitamiinien määrissä
  • persoonat: ääniarkuutta myös hännänjahtaajilla, persoonissa on eroja: aggressiivisuus, pelokkaita, stressiherkkiä ja ahdistuneita. Alttius suurempi tietyissä roduissa.

KOSKA PITÄÄ HOITAA?

fb_img_1547722665657
Ronja leikkii

Mikäli koiran käytös häiritsee sekä omistajaa, että koiraa itseään. Jos koiran arkipäivän rutiinit keskeytyvät toistuvasti käytöksen vuoksi on hakeuduttava käytösongelmiin erikoistuneelle eläinlääkärille. Koiran käyttäytymiseen perehtyminen ei kuulu perus eläinlääkärin koulutukseen! Omistajat kokevat usein koiran käytöksen häpeällisenä eivätkä eläinten kouluttajat tiedä mitä käytös on ja mikä on sen syy! Kasvattajat kieltäytyvät vastuusta.

Koira itse on usein tietoinen siitä, että stereotyyppinen käytös on kiellettyä – saattaa tehdä sitä kun omistaja ei näe tai menee toiseen huoneeseen. Halu jahdata häntää säilyy, vaikka koiraa rankaisi siitä! Korjaa siis addiktion syy! Ihmisillä hyvin toiminut painepaita on käytössä myös eläimillä. IHmisillä käytetään mm. autismin hoidossa ja koirilla paidasta on saatu vaihtelevia tuloksia.

Lääkitys (esim. clomicalm) siksi, että saadaan koira vastaanottavaisemmaksi käyttäytymisterapialle. Esim hännän jahtaus pyritään keskeyttämään kovalla äänellä tms ärsykkeellä, jonka jälkeen koira vaikkapa käskytetään istumaan ja heti palkataan. Koiralle tarjotaan myös paljon muuta aktiviteettia: liikuntaa, ruokaa, täytetyt kongot jne. 2/3 tapauksista saadaan yleensä hallintaan, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä paremmat lopputulokset.

(Kuvat eivät liity juttuun)

Edit. yritetty korjata kirjoitusvirheitä.

Koiran aistit koulutuksen apuna

Avain koirien kouluttamiseen on kyky ymmärtää miten koira käsittää maailman ja mikä on sille tärkeää. On tärkeää ymmärtää, ettei koira hahmota ympäristöä samoin kuin ihminen ja siten sen kokemusmaailma on hyvin erilainen. Suuri osa ongelmakäytöksestä johtuukin ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää koiran kokemusmaailmaa.

IMG_2206
Muutaman päivän ikäinen Lifedream-pentu

Kun koiranpentu syntyy maailmaan sen ensimmäinen kokemus ympäristöstä on haju sekä tuntoaisti. Se haistaa emonsa ja maidon sekä on hyvin herkkä lämpötilan vaihteluille. Pentu ei syntyessään ole hermotukseltaan vielä täysin valmis, vaan tuntoaisti kehittyy vielä pitkään. Tämän vuoksi emon hoito (nuoleminen) ja säännöllinen käsittely on sen kehitykselle tärkeää.  Nenänsä avulla se mönkii emän luo pitkänkin matkan päästä. Myös myöhemmin hajuaisti on yksi tärkeimmistä koiran aisteista.

Tutkiessaan maailmaa koira haistelee maata lenkillä, ilmaa metsässä jne. Veto-ongelmiin voi toisinaan olla ratkaisuna se, että ymmärrämme koiran halun haistella ja voimme käyttää tätä palkkiona vetämättömyydestä. Toisaalta kieltämällä koiralta ylitsemääräiset haistelut saamme koiran ymmärtämään, että lenkin lopullisesti tahdista sekä kulusta ”määräämme” me, eikä koira. Näin pienestä asti johdonmukaisesti opetettu pentu ymmärtää olla jäämättä haistelemaan liian kauaksi hajuja, vaan jatkaa kanssamme iloisen reippaasti matkaa. Vahvaluonteisten urosten kanssa tämä voi olla hyvä ennaltaehkäisykeino remmissä käyttäytymisen ongelmiin. Koiran lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu haistelu ja myös hajujälkien jättäminen (merkkailu, tassuilla raapiminen). Onkin tärkeää, että koira pääsee toteuttamaan myös näitä tarpeitaan. Haku-, nosework-, ja jälkiharrastuksessa koira pääsee käyttämään aistejaan ja ne sopivat monelle sellaiselle koiralle, joiden motivoiminen toko- tai agilitypuolella on syystä tai toisesta hankalaa.

fb_img_1545317958447
Lifedream O-pennut

Koiran hajuaisti on toiminut ihmisen palveluksessa jo kauan mm. pommikoirat, huumekoirat, rauniokoirat ja esimerkiksi syövän haistavat koirat toimivat kaikki samalla periaatteella. Vanha sanonta -koira haistaa pelon- pitää myös paikkansa, vaikkakin tilanteeseen liittyvä koiranpelko ei välttämättä ole niille niin selkeä määrite kuin meille. Itse olen huomannut mm. kynsiä leikatessani, että rauhallisen hyväksyvän koiran kynsien leikkaaminen pennun läsnäollessa antaa sekä haju- että visuaalisen havainnon toimenpiteen turvallisuudesta pienelle pennulle. Tällaisen käyttäytymismallin sekä luonnollisesti positiivisten vahvisteiden avulla pennulle on helppo opettaa kynsien leikkuun niksit. Hihnassa kauniisti kulkemiseen auttaa paljon oma rauhallinen asenne tilanteissa, sillä koirat aistivat ja omaksuvat herkästi tunnetiloja. Tutkimuksissa on todettu, että ensikertalaisilla koiran omistajilla on enemmän ongelmia koiriensa kanssa kuin kokeneilla. Tämä johtunee rutiinien puutteesta ja koiranlukutaidostakin, mutta koiran hajuaistia voi käyttää myös monilla tavoin koiran aktivoimisessa arjessa: piilotetut namit, erityiset koirille suunnatut älypelit tai vaikkapa ruohikkoon heitetty ruoka (nappula) tarjoaa koiralle mieluisaa tekemistä. Koulutuksesta nyt puhumattakaan.

img_20190112_235934_947
Jukka 2018

Koiran kuulo on erittäin hyvä. Se kykenee kuulemaan lähes nelinkertaisesti ihmiseen verrattuna ja niinpä arjessa moni asia kuten metsässä vapaana liikkuvan koiran karkailu sienestäjien ja villieläinten perään on lähes arkipäivää. Koira voi myös stressaantua melusta ja hälinästä, jos sitä ei ole pienestä asti kunnolla niihin siedätetty. Rotujen välillä on suuriakin eroja siinä, miten koirat suhtautuvat koviin ääniin. Omasta mielestäni esim. collien tietyntyyppinen ääniherkkyys on rotuominaisuus, joka liittyy vahvasti sen aikaisempiin työtehtäviin aivan kuin oikeanlainen paimennustaitokin. Collien on täytynyt kuulla paimenen komennot, usein korkeat vihellykset, pitkien matkojenkin päästä. Tämä on tehnyt siitä käskyherkän koiran, jota on helppo kouluttaa eikä se yleensä vaadi kovia käskyjä saatika huutamista. Collien ei kuitenkaan tule olla arka tai toimintakyvytön. Koiran koulutuksessa joskus kuulee käytettävän räminäpurkkia. Tämän tarkoitus on ärsyttää koiran kuuloa sen verran, että se keskeyttää ei toivotun käytöksen. Purkki heitetään koiran jalkoihin, jolloin se säikähtää tilanteen ulkopuolelta tullutta ääntä. Tämä toimii tietyissä tilanteissa, mutta ei anna ratkaisumallia oikein käyttäytymisestä koiralle yksistään. Epävarmaa, pelokasta koiraa on suorastaan häijyä rankaista haukkumisesta pelottelemalla sitä vielä lisää tilanteessa, joka on sille muutenkin itsessään pelottava.

FB_IMG_1537159473236
Kesä ja koiranpennut!

Tuntoaisti koiralla on samantapainen kuin ihmiselläkin ja kipukynnyskin on samanlainen. Ollessaan stressaantunut tai adrenaliinin vallassa, koira ei välttämättä tunne kipua, mutta aivan kuin ihmisellä, kipu palaa aikanaan takaisin. Koulutuksessa tämä on hyvä muistaa jos käytetään fyysisiä pakotteita kuten remmistä nyppäisyä tai koulutusvälineitä kuten kuristavaa kaulapantaa jne. Koiraa olisi hyvä siedättää erilaisille alustoille (hiekka, muovi, pelti, liukas tai upottava) ja kehonhallintaan jo pennusta asti. Tuntoaistin kehittämisen avulla erilaiset alustat eivät ole enää niin pelottavia ja korkeisiin paikkoihinkin koira tottuu pentuna helpommin.

Näkö ei ole koiralla yhtä hyvä kuin ihmisellä. Rotukohtaisia eroja ilmenee siinä, miten koirat reagoivat näkemiinsä ärsykkeisiin. Esimerkiksi vinttikoirilla liikkuvat kohteet laukaisevat monesti takaa-ajamisen tarpeen, kun taas laumanvartijat eivät reagoi välttämättä liikkuvaan kohteeseen lainkaan. Koulutuksessa tämä on hyvä muistaa ja varsinkin vapaana ollessaan koira saattaa singahtaa liikkuvan kohteen perään. Tähän ratkaisuna voisi olla riittävän vahva opittu käyttäytymismalli (esim. käsky = luoksetulo = nami) sekä siedättäminen erilaisiin liikkuviin esineisiin pikku hiljaa. Koiran kanssa lelulla leikkiminen perustuu pitkälti näkö- ja tuntoärsykkeeseen ja toimiikin yleensä palkkiona loistavasti. Sitä kannattaakin ylläpitää koko koiran eliniän.

1377605_743476859005988_6131921342097584369_n
Lifedream Lady Freyja ”Rosie”

Makuaisti on koirilla harvemmin ajateltu juttu, mutta kaikki tietää miten toisille koirille kelpaavat mitkä tahansa namit ja toisille vain ne tietyt. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota ainakin siinä mielessä, että etsii omalle koiralle ne oikeasti mieluisat namit koulutustilanteeseen. Tavallinen ruokanappula ei sitä useimmiten ole, vaan palkkana tulisi olla jokin erityisherkku.

Koska ihminen on auttamatta jäljessä kuulo- ja hajuaistimustensa kanssa ja usein myös näköhavaintojen tiedostamisessa verrattuna koiraan, tärkein koulutusapu, jonka ihminen voi omaksua on ennakoiminen. Kun ihminen yrittää olla pennusta asti askeleen edellä koiraa, tilanteet joissa pentu pääsisi ns. lipeämään käsistä vähentyvät ja tilanteisiin liittyvät käyttäytymismallit eivät pääse rakentumaan vahvoiksi. Tilanteiden ennakoiminen arjessa kuten oma ympäristön jatkuva havainnointi vapaana metsässä liikkuessa on äärimmäisen tärkeää. Mitä useammin koira pääsee irti juostessaan karkaamaan omistajalta esim. marjastajan luokse, sitä vahvempi on tuo käyttäytymismalli myös jatkossa. Tämän lisäksi ennakoimista on tehtävä aktiivisesti myös koulutuksessa. On siedätettävä pentu jo alusta pitäen erilaisiin häiriöihin, jotta se ymmärtäisi kaikissa tilanteissa olevan kannattavaa kuunnella omistajaa. Tämä tapahtuu pienin askelin ensin kotikeittiössä ja myöhemmin esim. treenihallissa.

Muistathan ennakoida myös omat tunnetilasi koulutustilanteissa! 😉 mukavia treenihetkiä!

Koiran elekieli, Tuire Kaimio 16.3.2019

Olin kuuntelemassa pitkästä aikaa eläintenkouluttaja Tuire Kaimiota Nurmijärvellä, koirakoulu Rallitassujen järjestämällä luennolla. Paikalla oli myös runsaasti muita innostuneita kuuntelijoita! Kaimion luentoa olin viimeksi kuuntelemassa noin kymmenen vuotta sitten vuonna 2009, jolloin hän piti erityisesti meille koiran kasvattajille suunnatun luennon, joka aika pitkälti muutti oman suhtautumiseni koiraan eläimenä. Tuolloin hänen uraauurtavia ajatuksiaan pidettiin melko ”kukkahattutätimäisinä” ja minäkin sain kuulla vastaavia kommentteja. On ollut ilo huomata, että asenteet kymmenessä vuodessa ovat paljolti muuttuneet! Tuosta koirien käyttäytymisluennosta voi lukea lisää täältä.

IMG_7993
omaa laumaa , 2016

Koira on siitä erityinen eläin, että se on yksi harvoista vapaa-ehtoisesti ihmisen kanssa elämään sopeutuneista. Koira, kissa ja kyyhky taitavat olla ainoita eläimiä, muut on alkujaan tarhattujä ja kesytetty. Koirat ovat kehittyneet katukoirista, joten Kaimiosta on kiehtovaa seurata niiden käytöstä matkoillaan ympäri maailmaa. Kaimio on osallistunut esimeriksi Nepalissa norsujen koulutus- ja suojelutyöhön ja katselimmekin lukuisia videoita sikäläisistä katukoirista. Koirat olivat videoissa levollisia ja rauhallisia, niiden signaalit ja eleet erittäin vähäisiä. Mikäli ne otettiin jonkun paikallisen ”huoteisiin” ja siirtyivät sisätiloihin, alkoi niillä esiintyä tuttuja ongelmia: haukuntaa, eroahdistusta yms. Ongelmatilanteissa tulisikin pohtia aina ensin koiran terveydentila ja ympäristön hallinta, sitten vasta koulutus. Koiran ulkoinen perusolemus on sama kaikilla koirilla, joten jalostettaessa käyttöominaisuuksia alkaa ulkonäkö muuttua rodusta riippumatta enemmän alkuperäisemmäksi: koirilla on korkeat jalat ja hieman köyry selkä.

Koiran rakenne asettaa rajat käyttäytymiselle.

  • kyläkoirat: runsaasti eleitä ja monipuolista, toiset eleistä samoja kaikilla koiraeläimillä
  • jalostus muuttanut ulkonäköä -> eivät kykene kommunikoimaan enää samoin
  • koirat villeistä poiketen omaavat vähemmän elekieleen ja enemmän hajujen välityksellä pohjautuvaa viestintää

Elekieli:

  • rento koira: häntä roikkuu levollisesti alhaalla ja korvien asento on rento. Seuraile millainen koira on kotona ja miten sen käytös muuttuu muualla -> näet milloin koiran tarvitsee rentoutua tai milloin koulutuksessa tarvitsee lisää aikaa
  • jännittynyt koira: korvat, häntä pystyssä, joskus toinen etujalka koholla
  • usein huomaavat myös ihmisen jännittymisen/rentouden -> rentouta itsesi, tai opettele siihen! Koira myös haistaa pelon -> älä mene esim. kadulla rähinään mukaan, hae vaikka välimatkaa ja rauhoita ensin itsesi tilanteissa. Pohdi mikä tilanteessa sinua jännittää?
  • HUOM! koira reagoi parhaiten vihjeisiin silloin kun se on juuri havainnut jotakin! Tarjoa siis käytöstä sille juuri tuolloin -> tekee reagoimisen mahdottomaksi. Kyky nähdä nämä tilanteet kehittyy kokemuksesi kautta.
  • tarkkaile liikkumisnopeuden muutoksia -> käytös ei muutu ilman syytä! -> ympäristön havainnoiminen

Mahtailu

  • koira tekeytyy suuremmaksi, liikkumalla suurin ja jäykin jaloin, koko keho suorassa. Korvat ovat tiukasti koholla ja häntä ylhäällä. Epävarma koira saattaa lisäksi kohottaa sään ja takaosan päällä olevat karvat pystyyn. Jos suureksi tekeytyminen ei toimi, saattaa paljastaa hampaansa. Usein riittää -> varsinaiseen hyökkäykseen ei ole syytä

Katselimme videolta katukoiria ja totesimme, että niitä on myös pieniä! Miksi? Samat käyttäytymispiirteet kuin lyhytjalkaisilla rotukoirilla: aggressio ja epävarmuus? Kenties näiden alueiden geenit ovat yhteydessä ulkomuotoon?

Pelkäävä koira asettuu pieneksi ja näyttää ettei ole vaaraksi.

IMG_8415 (853x1280)
Mamman reippaat reissukaverit Miina ja Jukka

Koirien pelot voivat periytyä – geenien säätely, myös ihmisellä synnynnäisiä pelkotiloja kuten korkeus, hämähäkit, koirat jne. Pelko on auttanut selviytymään. Jos ei ole aiempaa pelko-oppimista, koira on utelias! Tämä näkyy myös luonnonvaraisilla eläimillä. Katselimme videoita mm. Kaimion kouluttamista naaleista. Tietoisuus siitä, että eläin pääsee myös pakoon on tärkeää kesyyntymiselle. Tästä syystä vaikkapa häkkieläimillä on tärkeää olla asuinpaikassaan myös piiloja, jonne se voi kätkeytyä halutessaan. Kesyyntyminen onnistuu parhaiten silloin kun se on eläimelle vapaaehtoista. Tämä on tärkeä tieto esim. kotieläinpihoilla, terapiaeläimillä jne. Ne ovat rohkeampia ja rennompia tietäessään, että pääsevät myös pois tilanteesta. Samaa asiaa voi pohtia koiran kohdalla esim. pelottavissa tilanteissa, joissa koira on hihnassa: pääseekö pakoon? Kestää kauemmin tottua uusiin asioihin.

Kun koiraa pelottaa, eikä se pääse pakenemaan: huulien kohotus, lopulta murina ja mahdollinen pureminen. Epävarma ja riitoja välttelevä koira tervehtii ylitsevuotavan runsaasti ja painautuu alas koko kropallaan, myös häntä on alhaalla. Samaa voi nähdä pennuilla ja nuorilla susilla.

Suupielten nuoleminen ja haistelu:

  • koiraeläinten pennuilla tyypillinen tapa kerjätä ruokaa ja tervehtiä lauman vanhempia
  • kaikki koirat eivät oksenna pennuille, mutta kerjäyskäyttäytymistä esiintyy silti kaikilla

Äärimmäiset liennyttely- tai alistumisele:

  • selälleen kääntyminen ja vatsan paljastaminen
  • säilynyt lähes kaikilla
  • monelle tapa tervehtiä myös perheenjäseniä

Katse: tuijottaminen:

  • aiemmin luultiin, että koirat ratkaisevat välinsä jo katseen voimalla (katseen kääntäminen pois oli periksi antamisen merkki)
  • tutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu ennustaa tuijottamista (tai sen lopettamista) miten koirien välit kehittyvät eteenpäin (Bradshaw ja Len 1993)

Katseen kääntäminen pois:

  • ele, jolla koira yrittää katkaista tilanteen tai liennytellä. voivat vilkaista syrjään
  • myös itsevarmat koirat tekevät tätä, rauhoittavat tilannetta kääntämällä katseen pois välttääkseen turhia kiistoja
  • jos koira kääntää katseen ja ihminen jatkaa tuijottamista -> koiraa voi alkaa käytös pelottaa -> voi ehkä hyökätä varoittamatta, ennen tavanomaisia edeltäviä uhkaus-eleitä eli murinaa tai hampaiden näyttämistä

Koirien havainnoiminen -> muuta omaa toimintaasi! Kuuluisi olla meillä jatkuvasti päällä – myös omien koirien kanssa. Ihmisillä tulkintaeroja eläinten käyttäytymisessä ja niiden tarkoituksessa.

Epäselvää viestintää?

  • jos koiralta nuoleminen (tervehtiminen) kielletty se saattaa nuolla ilmaa tai omia huuliaan
  • haukottelu, nuuhkiminen, tiheä virtsaaminen, istualleen nukahtaminen: ristiriitainen tilanne tai ei mahdollisuutta käyttäytyä kuin haluaa. Voi johtaa myös vastapuolen epäselvästä viestimisestä (talutushihna tms)
  • stereotypiat jne
  • mitä meille kerrotaan eläinten käyttäytymisestä, tiede selvittää jne -> vaikuttaa omaan näkemyksiimme siitä miten eläin kokee maailman
  • pelkäävillä ja siksi lamaantuvilla koirilla stressitasot korkeammat kuin pelkäävillä, mutta silti aktiivisesti toimivilla eläimillä

Rakenne vaikuttaa käytökseen:

  • osa koirista on lahjakkaita elekielen käyttäjiä = rakenne mahdollistaa
  • osan rakenne sellainen, että osa eleistä on jäänyt pois tai ne ovat vaikeita esim. riippuvat korvat, hätien typistäminen
  • runsas karvoitus: katseen suunta, ei näe kunnolla, selkeä karvojen kohotus, koira ei ehkä itsekään tietoinen toisten eleistä
  • saman rodun jäsenet ymmärtävät parhaiten toisiaan, sosiaalistaminen erilaisiin koiriin jo pentuna tärkeää!

KOIRAN LEIKKI

  • tuijottaminen ok (kunhan muuten eleet leikillisiä)
  • voi kuulua ”metsästys”eleitä, ”uhkailemista” ja ”tappelemista”
  • jotta koira tietää, että kyseessä ei ole totinen tosi, leikki alkaa leikkiin kutsulla kumartamalla etuosa alas ”niiaten”
  • leikkikumarrus = vaikka kohta puraisu tai takaa-ajo, kyseessä silti leikki
  • toistetaan leikin keskellä, sovinnon tai anteeksipyynnön eleenä
  • jos toinen koira säikähtää tai ottaa tai ottaa leikin todesta, kumarrus kertoo, että kaikki oli vain leikkiä eikä ole syytä huoleen

Leikistä saa poimittua erilaista käyttäytymistä koirilla, joille niiden opettaminen voi muuten olla vaikeaa esim. lelun suussa pitäminen, kieriminen jne

  • leikkieleet yksilöllisiä mm. etujalalla harominen, tiheä läähätys, nykivät liikkeet, hurjat hypyt, etuosan tai kuonon läppääminen tassulla jne
  • koirat saattavat reagoida myös ihmisen tekemiin leikkiinkutsukumarruksiin
  • koirien omat yksilölliset mieltymykset leikeissä: takaa-ajo, painiminen jne

IMG_8116
Miina

ÄÄNET: haukkuminen

  • koirat haukkuvat luonnon koiraeläimiin verrattuna paljon enemmän, herkemmin ja useammissa tilanteissa. Yksittäinen hälytyshaukahdus on muuttunut monilla koirilla haukkusarjaksi
  • monia syitä: huomion hakeminen, tervehtiminen, turhautuminen, kiihtyminen, leikkiminen, vieraiden karkottaminen
  • saattaa liittyä puolustukseen – osa koirista kuitenkin vain tiedottaa alueensa rajoista
  • kyläkoirat haukkuvat vähän verrattuna kotikoiriin (ei tarkkaa omaa aluetta, lepopaikatkin vaihtelevat)
  • aita ja talutin – estää varsinaisen käytöksen, haukkuvat, mutta jos portti avataan voivat tervehtiä iloisesti ilman haukkua -> ilmenee monesti rajattuun alueeseen jolloin eivät pääse vapaasti ilmentämään itseään

HÄIRITSEVÄ HAUKUNTA?

  • älä vahvista omalla ”osallistumisella”, älä kiihdy
  • älä vahvista avaamalla ovea, antamalla ruokaa
  • sen sijaan vahvista hiljaisuutta
  • ongelmahaukkumisessa: selvitä mitä käytöksessä on kyse eli mikä on haukunnan syy ja korjaa se
  • yksin haukkuminen: turhautuminen/eroahdistus/yksinolofobia

Jos koira ääntelee häiritsevästi, älä mieti korjaavasi sitä, vaan selvitä mikä syy äänelle on! Esim. yksinolofobiasta kärsivälle koiralle sitruunapanta – koira ehkä lopettaa haukkumisen, mutta pelkää kahta kauheammin. Ääniarkuus ja eroahdistus tutkimuksissa todettu olevan usein yhteydessä toisiinsa! Kuvaa koiraa päivän aikana toimissaan – yhteistyö eläinlääkärin ja kouluttaja-ammattilaisen kanssa. Myös vanhat koirat, joilla esim. Alzheimer.

  • järjestä olot sellaisiksi, ettei haukkumiseen ole syytä
  • ryhdy toimeen ennen kuin haukkumisesta tulee tapa
  • usein toistuva alueen puolustaminen tms. kiivaan haukun syy: stressitaso ei ehdi palautua normaaliksi
  • siedätä, vastaehdollista

ÄÄNET: vinkuminen

  • eri tilanteissa eri sävyistä vinkumista
  • voi rauhoitella tilannetta, tervehtiä, hakea huomiota, turhautua
  • säikähdys tai kipu

Pienten pentujen ääntelyt:

  • apua virtsaamisessa, kylmän tunne, jouduttuaan yksin
  • vastasyntyneen hälytysääni = kovaääninen miukuva kiljunta, sillä on nälkä tai jäänyt puristuksiin
  • emot reagoivat ääneen luonnostaan, mutta vain pennun parin ensimmäisen elinviikon aikana. Pennun kyky hälytysäänen tuottamiseen säilyy kuitenkin pidempään
  • selkeitä perinnöllisiä eroja rotujen välillä! Hurja juttu sikäli, että emon hoidon laatu vaikuttaa ratkaisevasti pennun persoonan kehitykseen

FB_IMG_1520359509779
Lifedream t-pentuja äiskän kanssa

Katsoimme videon russelipennun tippumisesta ”pesästä”, jossa emo nostaa pennun suuhunsa ja siirtää takaisin pesään. Pohdin milloin olen nähnyt omien narttujeni toimivat tuolla tavalla? Kun ”pesänä” on laatikko, ei pennut pääse vierähtämään pois. Joka kerta kun autamme pentua ”vaikeassa” tilanteessa, emmekä anna emon hoitaa, vaikutamme pennun kehitykseen. Se ei ole aina positiivista.

MURINAA JA URINAA

  • MURINA = kätevä varoitusääni. Koira haluaa etäisyyttä. Riittää usein sellaisenaan itsepuolustukseksi
  • murina ja muut uhkauseleet koiran tapa välttää todellista hyökkäämistä ja puolustautumista. Siksi murinaa ei kannata poistaa rankaisemalla koiraa.
  • murinaan ihmiset eivät osaa suhtautua oikein. Koira ei ole ”kaappaamassa valtaa”, vanhaa tietoa. Ongelma voi olla (murina), mutta syyt ovat toiset.
  • murinaa – voi liittyä samasta esineestä tai ruuasta kilpaileminen
  • leikkivät koirat
  • tervehtivät koirat

HENGITYSÄÄNET

  • Lyhyt tuhahdus (ennen haukkumista) koira on havainnut jotain, muut valpastuvat
  • jännittyneen tai joskus iloisen koiran leuat saattavat väristä (hampaat kalisevat, feromonien aistiminen), haistavat jotakin?

Leikkiinkutsuun liittyvä ilman virtaaminen keuhkoista (koira saattaa reagoida myös naurahdukseen rentoutumalla ja aloittamalla leikin)

Kyky hyödyntää ihmisen eleitä

  • sudet eivät ymmärrä ihmisen eleitä (esim osoitus- ja katsekokeet)
  • sen sijaan pienetkin koiranpennut ymmärtävät -> synnynnäinen kyky, paranee ajan ja ihmiskontaktin myötä
  • katse voi olla mahdollisuus, se ei ole kaikille koirille uhka
  • tutkimukset ehkä kyseenalaisia, sillä suoritukset esim. kaksoissokkotesteissä. virheen mahdollisuus? Susien reagointiin vaikuttavat myös kokemukset! Liian pieni otanta vielä testattuna, vasta kun tutkimuksia tulee lisää tiedämme varmemmin suden kyvyn reagoida ihmiseen
  • ruuan varastaminen kun kukaan ei näe (kyky ymmärtää katseen suunnan ja huomion merkitys)
  • kasvojen eteen siirtyminen kerjätessä
  • koirat eivät kerjää jos ihmistä ei näy

Koiralla ja ihmisellä on ainutlaatuinen suhde: vuorovaikutusta, kiintymystä, synnynnäistä ja opittua toisen eleiden tulkintaa! ❤

Hajujen avulla viestittäminen

  • koirien välisessä viestinnässä suuri merkitys
  • ulosteiden ja virtsan hajun avulla koirat saavat tietoa muiden koirien liikkeistä ja olotilasta, vaikka viestin jättäjä ei ole paikalla
  • hajuilla on tärkeä merkitys myös koirien välisessä suorassa viestinnässä
  • eri puolilla kehoa olevien rauhasten erittämä haju on osin yksiöllinen ja muuttuu koiran mielentilojen mukaan
  • maan pinnan raapiminen, hajut leviää paremmin ja varpaiden välissä olevien rauhasten haju jää myös maahan
  • näköaistin kautta välittyvä ele: raapiva koira kiinnittää muiden huomin
  • sitä tärkeämpää, mitä yksinkertaisempaa koiran elämä on. Myös harrastuskoirien on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä esim. samoilla ympäristössä. Koirilla tulee olla enemmän mahdollisuuksia puuhasteluun esim. namin etsintään ulkona.

IMG_1852
Jukka, Miina & Ronja karvanlähdössä keväällä 2016

Hajuterveisten vaihtoa

  • myös toisilleen vieraat koirat voivat pyrkiä tutustumaan toisiinsa
  • lähestyessään koirat jättävät suurimman osan villeille koirille tyypillisistä eleistä sivuun
  • jos toinen koirista on ollut aloitteellisempi jo lähestymisessä, se on yleensä myös innokkaammin haistelemassa toista -> haisteltavaksi joutunut koira ei silloin välttämättä haistele lainkaan, vaan sallii haistelun ehkä jonkin aikaa ja keskeyttää sitten tilanteen
  • monet koirat pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon tietoa toisesta hajujen välityksellä, mutta samalla yrittävät antaa toiselle mahdollisimman vähän haisteltavaa.
  • vaikka haistelu on erityisen intensiivistä toisilleen vieraiden koirien keskuudessa, myös saman perheen koirat haistelevat useita kertoja päivässä, ja päivittävät tietojaan
  • susien haistelukäytös on melkein päinvastaista: sudet nimenomaan tarjoavat takapäätään säännöllisesti muiden haisteltavaksi, eivät välttele oman hajuinformaationsa levittämistä. Nuoret ja vetäytyvimmät sudet taas yrittävät vältellä haisteltavaksi joutumista painamalla hännän tiukasti jalkojen väliin. Useimmat sudet suhtatuvat hyvin aggressiivisesti vieraiden susien haisteluyrityksiin. Vain hyvin nuoret tai muiden hylkimät sudet suostuvat koirien tavoin joskus vieraiden susien haisteltavaksi
  • kohtaavien koirien käytös muistuttaa yleensä juuri susilauman vähiten hallitsevien jäsenten käytöstä. Kumpikin saattaa antaa vieraan haistella ja molemmat pyrkivät välttämään haistelluksi tulemista, vaikka väistäminen ei ehkä ole kovin suureleistä

 

Luento jatkui koiran kipukäyttäytymisellä, jonka koin olevan aiheena niin tärkeä, että tein siitä oman juttunsa. Tulossa! Lue se täältä ->

 

 

Koiran pelot, ääniarkuus ja eroahdistus, Tiira 3.3.2019

Suomen Collieyhdistyksen luonnetoimikunta järjesti sunnuntaina 3.3 Katriina Tiiran luennon Hyvinkäällä. Tiira on biologi ja eläinten käyttäytymistutkija, jonka luennoilla olen istunut ennenkin ja tänäänkin paikalle oli saapunut noin nelisenkymmentä kiinnostunutta. Olin silti vähän hämmästynyt kuuntelijoiden vähäisestä määrästä, aihe kun luulisi koskettavan niin meitä kasvattajia, harrastajia kuin rivi koiran omistajiakin. Luento oli erittäin helppokulkuinen ja alusta asti mukaansa tempaava ja muistiinpanoja kertyikin useampi A4nen. Myöhemmin tulossa muistiinpanot myös Tiiran muilta kevään luennoilta kuten: suden ja koiran erot, koiran outo käytös ja miksi koira puree, fakta tietoa taustatekijöistä.

Tunnetila on yhteydessä koiran persoonallisuuteen.

Tunnetiloja voidaan kuvata ristikkäisjanalla, jossa ahdistuneisuus ja rauhallisuus ja kiihtyvyyden mataluus sekä korkeus kohtaavat. Mitä ahdistuneempi ja kiihtyneempi koira, sen todennäköisempää on sen aggressiivinen ja pelokas tunnetila. Kaikkia tunnetiloja koiralla voi olla, mutta miten erotamme esim. rauhallisuuden surullisuudesta?

fb_img_1547813274283
Jukka treenailee jumppapallolla

Persoonallisuus: on hyvä muistaa, että koirarotu kehittyy sen mukaan mitä käytämme jalostukseen! Käytännössä miten eroavat arkuus ja pelko vaikkapa omanarvontuntoisesta, pidättyväisestä tai välinpitämättömästä. Versus rotumääritelmien suppeat luonnekuvaukset.

Persoonallisuuden vaihtelu: 20-50% perimää, loput ympäristön vaikutusta. On muistettava, että 50% molemmilta vanhemmilta vanhemmilta! Miksi eläin sitten käyttäytyy kuten käyttäytyy? Koira mittailee tilannetta, sen hyötyjä ja haittoja ja pohtii mikä kannattaa ja mikä ei. Tähän vaikuttaa sen aiemmat kokemukset.

Roduissa on eroja, mutta suuria eroja löytyy myös rodun sisällä. Persoonallisuus määrittää pitkälti sen näkeekö koira pelokkaasti vaaroja ympärillään vai rohkeita mahdollisuuksia. Optimistisuus ja pessimistisyys ovat siis luonteenpiirteitä, jotka on tunnistettavissa myös koirilla.

fb_img_1547722522538
Puuman nassu

PELOKKUUS –

  1. anxiety, ahdistuneisuus. Tutkittu vähän eläimillä, tunnetila
  2. pelko – esim. kyy, korkeus, joku tietty – yleensä sopeutuu
  3. fobia – suhteettoman suuri reaktio

Monet rotuyhdistykset ja koiranomistajat näkevät koirat ruusunpunaisten lasien läpi ja asiat selitellään aina parhain päin.

  1. Sosiaalinen pelokkuus: ihmiset, koirat, eroahdistus
  2. ei – sosiaalinen: uudet tilanteet, kovat äänet, alustat, korkeat paikat

Pelot eivät aina ilmene kotona, vaan uusissa tilanteissa, joissa koiralle kertyy muutenkin stressiä. Erilaisia pelkoja voi esiintyä yhdistelmissä tai koira voi pelätä vain jotakin tiettyä asiaa.

Miten koiran pelokkuus ilmenee:

  • pelko vierasta ihmistä kohtaan: väistää, haukkuu, häntä koipien välissä, oma koirista menee haukkuen kohti – toiset pois päin, murisevat, läähättävät, matala asento, vapina (Tiira & Lohi 2016, aineistossa 3284  kyselyvastausta 192 rotua.)
  • pelko uusissa tilanteissa: läähättää, hilseilee, matala asento, häntä alhaalla, omistajan lähellä, haukkuu
  • ilotulitus: läähtää, levoton, häntä, hakeutuu omistajan lähelle, vapina, kuolaaminen, ulostaa, tuhoaa, virtsaa HYPOTEESI: myös kipu aiheuttaa ylläolevia oireita – voiko ääniherkkä koira kokea siis äänen fyysisenä kipuna?

img_20190113_102011_738
Jukka ja naiset

ÄÄNIPELKO: vakava fysiologinen pelkotila: sydämensyke nousee- kuolaaminen, kortisolin nousu, koko elimistö hälytystilassa

Yleisyys ja päällekkäisyys:

Yleisyys Suomessa: äänet 39,2%, pelokkuus 26,2% eroahdistus 17,2% (Tiira & Lohi 2016)

Muuten pelokas kehittää ääniherkkyyttä, selkeästi pelokkaista 55,9% on ääniherkkiä ja 29,8% kärsii eroahdistusta. Eroahdistuneista 58,8% on arkoja ja 49,5% ääniherkkiä. Koirat siis harvoin kärsivät pelkästään eroahdistuksesta. Eroahdistus usein johtuu yksinjäämisen pelosta, ei niinkään yliläheisestä omistajasuhteesta.

Jos koira pelkää ukkosta, 92% koirista pelkää myös ilotulitteita. Luonnonvaraisissa eläimissä ei esiinny ukkosen pelkoa tms. koska niistä ei tapahdu eläimelle mitään konkreettista. Jos luonnonvaraisilla eläimillä olisi tällaisia pelkoja ne eivät selviäisi kovin pitkään.

11258040_895505140516448_7301589130865305411_n
Lifedream Silence of The Lambs ”Eedla”

Arkuuden ja ääniherkkyyden seuraukset koiralle ovat krooninen stressi, erilaiset sairaudet, allergiat.

EPIGENETIIKKA: ympäristöstä tai kokemuksista johtuvia perinnnöllisiä muutoksia geenien toiminnassa ja säätelyssä, jotka eivät ole muutoksia itse DNA:ssa. Hiirikokeissa todettu traumaattisen hajupelon periytyvän jopa 2 sukupolvea. Koska nämä muutokset ovat kokemuksesta tulleita, voidaan niitä myös muokata kokemuksilla. Uusia tutkimuksia tulossa aiheesta jatkuvasti! esim. ihmisillä nälänhätää kärsineiden lapsen lapsilla ruuansulatusjärjestelmässä geneettisiä muutoksia.

IMG_9609
Lifedream Yes I Am RN´B Design ”Ronja”

Myös suoliston bakteereilla suurempi rooli kuin ennen ajateltiin. Suolisto vaikuttaa suolen toimintaan ja immuunipuolustukseen. Se myös vaikuttaa käyttäytymiseen, stressialttiuteen sekä masennukseen sekä autonomiseen hermostoon. Metaboliatutkimus koirien ADHD:stä on todennut, että koirilla on ihan samat alhaiset rasvahapot kuin ADHD-lapsilla. Voi olla hyvinkin rotukohtaista miten jalostus on vaikuttanut ja aiheuttanut eroja ruuansulatusjärjestelmiin sekä mm. sisäiseen bakteeerikantaan.

KOKO, KALLONMUOTO, KÄYTTÄYTYMINEN

3G5A3082Rodut, miten eroavat? – ei aina näy aggressiona. Ovatko esim. pienet koirat pelokkaampia tai aggressiivisempia kuin isot? Mitä isompi koira, sen epätodennäköisempää on, että se on pelokas (Ley 2009). Pienissä koirissa oli enemmän pelkoa, aggressiota, yliseksuaalisuutta, eroahdistusta (Martizez, 2011). Miksi näin on? Voiko korreloida neurologian kanssa vai onko kyseessä ympäristön (Esim kasvatuksen) aiheuttamat erot? Osalla pienistä koirista aggressiolle ja pelolla altistava geeni.

Kallonmuoto

  • pitkäkalloiset itsenäisempiä metsästyskoiria siinä missä pyöreäkalloiset enemmän seurakoiria -> sosiaalisuus, ihmisystävällisyys

laumaKoirilla moni piirre on rotuominaisuus, mutta ihmisillä se on todettu sairaus mm. matalaraajaisuus, karvattomuus, kallonmuodot jne. Paljonko näihin liittyy oppimisvaikeuksia tai muita neurologisia ongelmia?? Voi olla rankkoja eroja rotujen välillä. Älykkyydessä on eroja. Tärkeää on myös muistaa, että miellyttämishalu ei kerro oppimiskyvystä.

Pelokkuus – vahvasti perinnöllistä ja ilmenee usein uusissa tilanteissa. Miten ympäristötekijät vaikuttavat? Esim. sijoitusemojen pennut olivat rohkeampia kuin kotona asuvien narttujen pennut. Toisaalta omassa kodissaan synnyttävät nartut hoitivat pentunsa paremmin kuin sijoitusemo. Mistä johtuu? Yleisesti nartut ovat arempia kuin urokset. Emon hoidolla suuri merkitys! Muita merkityksellisiä tekijöitä on liikunnan määrä ja sosiaalisuus. Useamman koiran taloudessa koirat olivat rohkeampia.

3G5A9611Kokemusten vaikutus pelkoon. Omistajan epävarmuus tekee koirankin varovaiseksi. Oma käyttäytyminen siis vaikuttaa pentusi kehitykseen! Ensikertalaisten omistajien koirista on suurempi riski kehittyä pelokkaita (Duffy & Serpell, 2006- tutkimus opaskoirapennuista hoitoperheissä). Myös muiden koirien seura perheessä vähentä pelkoja. Stressitasot ovat alempia, mutta on yksilöllistä miten koirat sietävät seuraa!

On ollut vaikeaa löytää geenejä ihmisillä ja muilla eläimillä, koska käyttäytymistä säätelee niin moni eri tekijä. Sarviaho, Hakosalo, Tiira 2019 löydetty saksanpaimenkoirista pelkoon liittyvä geenialue, joka ihmisellä liitetty mm. masennukseen.

PELOKKUUS PITKÄKARVAISILLA COLLIEILLA, P-Arverlius

MH-kokeissa kuvaustulosten perusteella 75 rodusta pk. collie pelokkain. Pelokkuutta ilmenee useissa ei-sosiaalisissa tilanteissa (esim kovat äänet, alustat, portaat), noin puolet pelkäsivät. Voisivatko MH-kuvausta käyttää apuna jalostuksessa? Kuvauksessa viisi persoonallisuuspiirrettä: leikkisyys, uteliaisuus, pelottomuus, sosiaalisuus, saalishalukkuus, aggressiivisuus.

MH-testin periytysarvot: pelokkuus 0,20, sosiaalisuus 0,22 ja leikkisyys 0,25

MH-kuvaus vastaa hyvin koiran arkikäyttäytymistä. Jalostusta voidaan tehdä MH kuvauksien tuloksien avulla – valitaan MH – kuvauksien perusteella vähiten pelokkuutta osoittavia koiria jalostukseen. Tiiran vinkki onkin meille collieihmisille, että meillä on valmis luotettava testi, jolla voidaan tutkitusti viedä rotua eteenpäin.

3G5A8067
Lauma jouluna 2018

ÄÄNIARKUUS – koira pelkää kovia ääniä, kuten ukkosta, ilotulitusta, laukauksia. Joillakin roduilla ääniarkuus on saattanut ”Vahingossa” yleistyä, mikäli piirteeseen ei lainkaan kiinnnitetä huomiota jalostuksessa. Voimakkaasti periytyvä. Ääniherkkyys puhkeaa yleensä 2v ikäisenä. Tutkimusaineistossa n.400 koiraa, joilla ääniherkkyyttä. Ei ole tutkittu periytyykö voimakkaammin mitä nuorempana ilmenee. Lieventävänä asianhaarana on runsas ja aktiivinen liikunta. Myös ihmisellä masennuksen hoitoon suositellaan liikuntaa. Toimii kuin mieliala lääke. Trauman aiheuttamia ääniherkkyyksiä oli 33,4%, mutta alttius on ollut jo olemassa. Sairaudet mm- kilpirauhasen vajaatoiminta.

Vaikuttaako perheen muut koirat? Ei kumpaakaan suuntaan tutkimusten mukaan. Ääniarkojen koirien kortisoliarvot kohosivat 207% ja pysyivät korkeina vielä 40min äänen jälkeen.

Hoito: lääkitys. Osalle toimii, toisille ei. Painepaita, tutkittu paljon myös adhd-lapsilla ja muilla eläimillä. Universaali, ei toimi kaikilla.

EROAHDISTUS

  • diagnosointi vaikea, kaikki yksinolo-ongelmat eivät ole eroahdistusta (tylsistyminen, pelkää olla yksin)
  • yleisimmät oireet: tuhoaminen, tarpeiden teko, ääntely
  • myös vetäytyminen, ruokahalun katoaminen, kuolaaminen, hyperventilointi, ripuli/oksennus
  • esiintyy usein koirilla, joilla omistajaan kiinteä suhde
  • yleensä alkaa 1,5v iässä
  • hyvin sekavia tuloksia ympäristötekijöissä ja omistajasuhteen vaikutuksella.
  • Koira yleensä uroksia ja steriloituja, 43,5% myös ääniarkoja
  • eroahdistuneet pessimistisempiä (Mendl 2010)
  • laukaisevia tekijöitä: kodinvaihto, avioero, työ, avioero, muutokset perheessä
  • vaikuttavia tekijöitä: liikuntaa vähemmän, myöhäisempi tuloikä

Kiinnostuitko? Lue lisää selaamalla ylävalikosta eläintiedejuttuja! Lue myös edellinen Tiiran luentomateriaali: Koiran persoonan kehitys

 

 

Koiran persoonallisuuden kehittyminen kohdusta vanhuuteen, Tiira 3.3.2019

Suomen Collieyhdistyksen luonnetoimikunta järjesti sunnuntaina 3.3 Katriina Tiiran luennon Hyvinkäällä. Tiira on biologi ja eläinten käyttäytymistutkija, jonka luennoilla olen istunut ennenkin ja tänäänkin paikalle oli saapunut noin nelisenkymmentä kiinnostunutta. Olin silti vähän hämmästynyt kuuntelijoiden vähäisestä määrästä, aihe kun luulisi koskettavan niin meitä kasvattajia, harrastajia kuin rivi koiran omistajiakin. Luento oli erittäin helppokulkuinen ja alusta asti mukaansa tempaava ja muistiinpanoja kertyikin useampi A4nen. Myöhemmin tulossa muistiinpanot myös Tiiran muilta luennoilta kuten: koiran pelot, ääniarkuus ja eroahdistus sekä suden ja koiran erot.

Persoonallisuuden kehittyminen

u-pennutKoirien persoonallisuus ja käyttäytyminen kehittyy vähitellen syntymästä lähtien. Eroja rotujen ja yksilöiden välillä on kuitenkin niin paljon, etteivät esim. perinteiset pentutestit ole luotettavia. Koirien käyttäytymisen kehitys eroaa myös sudesta ja muista luonnonvaraisista eläimistä, sillä jalostuksella on saatu sosiaalisuutta ja halu ihmisen kanssa toimimiseen. Koira ei ole kovin älykäs eläin jos verrataan esimerkiksi suteen tai vaikkapa varikseen, mutta tärkeintä onkin, että se on erittäin hyvin sopeutunut elämään ihmisen kanssa.

Persoonallisuuteen vaikuttaa perimä + ympäristö = persoonallisuus. Koiran kehitysvaiheet voidaan jakaa prenataali-, neonataali-,  transitio-, sosiaalistumis-, juveniili-, aikuis-, ja vanhuusvaiheisiin, joista viisi ensimmäistä sijoittuu koiran elämään kohdusta nuoruuteen. Koiran persoonallisuus kehittyykin eniten nuorena.

Kohdussa: prenataali vaihe (rottakokeita)

Kohtuajan yksilönkehitys ei ole suojassa ympäristön vaikutukselta! Emon kokema negatiivinen stressi on tutkittu aiheuttavan jälkeläisissä pelokkuutta, stressiherkkyyttä, oppimisvaikeuksia. Tässä nähdään selkeä sukupuoliero: uroksilla on oppimisvaikeuksia ja vaikeuksia keskittymiskyvyssä kun taas nartut ovat pelokkaita. Myös emolle, jopa kuukausi ennen raskautta, annetut antibiootit vaikuttavat emon suolistobakteereihin. Ihmisillä tiedetään antibiooteilla olevan yhteys mielialahäiriöihin jne. Rotilla havaittiin jälkeläisissä pelokkuutta ja stressiherkkyyttä.

Kohdussa

  • aistit, haju, maku – oppimista jo kohdussa, assosiatiivista oppimista
  • emolle syötettiin tiineyden aikana  anista, pentujen annettiin valita kolmesta hajusta ja ne valitsivat todennäköisemmin sen. Kenties tämä johtuu siitä, että emon syömä ravinto on taannut sen pysyvän hengissä -> turvallista syödä myös pennuille

Neonataalivaihe (syntymä -12pv)

fb_img_1545317958447
Lifedream O-pentue, born 2014

Pennut ovat sokeita, eivätkä kuule, mutta pystyvät haistamaan, ryömimään, jopa kävelemään. Rotujen väliset erot esim. labbis – husky <- tutkittuja rotuja, mutta on paljon rotuja, joiden kehitystä ei ole tutkittu, joten kukaan ei tiedä niiden kehityksestä. Pennun hermosto ei ole valmis syntyessään – iso ympäristötekijä on emon hoito ja esimerkiksi nuoleminen. Vasta 2010 lähtien on tutkittu emon hoidon merkitystä koiranpennulle, vaikka muilla eläimillä sitä on tutkittu jo kauan.

– > Huonon emon hoidon jälkiseurauksia: pelokkuus, ahdistus, puutteet sosiaalisessa käyttäytymisessä, yhtäkkinen aggressio, alentuneet kognitiiviset kyvyt, muuttunut stressivaste. Ihmisillä havaittu esimerkiksi Romanian lastenkodissa, että alle neljä vuotiaana koettu hoivan puute aiheuttaa pysyviä kehityshäiriöitä lapselle. Koirilla hoivakausi on lyhyempi, joten se on vielä radikaalimpi. IMG_2206Rottakokeissa havaittiin periytyväksi geenimuutokset stressin säätelyssä -> jopa kolmannessa polvessa!!! Geenien säätelyyn (volyymi) vaikuttaa ympäristö. Emon hoitokykyyn vaikuttaa perimä ja se miten se on itse saanut hoivaa. Ei tiedetä pystyykö ihminen korvaamaan emon tilanteissa, joissa emo ei hoida pentuja. Myös uros periyttää geenejään!! Hyvällä hoidolla voidaan katkaista huonosta hoidosta johtunut kierre, mutta milloin – se on yksilöllistä.

  • Emon hoito vaikuttaa arkuuteen (Tiira & Lohi 2016)
  • Emon hoito vaikuttaa hännän jahtaamiseen (Tiira & Lohi 2016)
  • Ruotsin puolustusvoimissa tutkittiin siellä elävien kantanarttujen hoidon vaikutusta pentuihin. Emojen hoivakäyttäytymisessä havaittiin vain pieniä eroja kun niitä videoitiin 3 vkoa pentujen kanssa. Silti voitiin todeta, että huono emon hoito -> 18kk iässä pennut vähemmän sosiaalisia ihmisiä kohtaan, vähemmän sinnikkyyttä ja huonompi taisteluhalu puolustusvoimien soveltuvuustesteissä. Huono hoiva vaikutti pennun käytökseen, vaikka geneettisesti olisi rohkeista linjoista.

Luontaisesti emo vähentää pentujen kanssa vietettyä aikaa. Otanta oli pieni, mutta 2vkon iässä emot viettivät 90% ajastaan pentujensa kanssa – 3vko 70% – vaihtelua 4 vkon iässä, toiset 70%, toiset 40%. 7 vkon iässä emo vietti pentujen kanssa enää 10-30% ajastaan.

Jos emo yrittää tappaa pentunsa – radikaali ele! Ehdottomasti ei uudelleen käytetä jalostukseen! Kuonokoppa päässä – ei pysty nuolemaan pentujaan. Tällainen käytös EI OLE NORMAALIA, EIKÄ RODUNOMAISTA! Tässä olisi jollekin sopiva gradun aihe selvittää, kuinka paljon tätä tapahtuu. Roduissa on paljon eroja.

Yhteenvetona neonataalivaiheessa (syntymästä -12pv):

  • epigenetiikka: emonhoidon vaikutus näkyy jopa kolmanessa sukupolvessa
  • 900 geeniä, muuttaa jopa genomia osassa aivoja
  • ihmisen säännöllinen käsittely alusta alkaen (Gazzano 2008) -> Bio sensor- ohjelma sosiaalistamisen apuna: pieni stressi nostaa pennun stressinsietokykyä, tutkitusti lisäsi sosiaalisuutta ja kykyä hallita stressiä

Pentu herää (transitio vaihe 13-21pv)

  • silmät avautuvat
  • kuulo
  • roduissa suuria eroja esim coceri – kettuterrieri
  • operantti ehdollistuminen
  • leikki, kommmunikointi

lyyliuimassaMiklosi, 2015: tutkittiin eri rotujen ja myös suden kehittymistä. Kaikilla roduilla ei ole pelkoreaktiot edes kehittyneet 5 vkon iässä, jos pentutestejä tehdään tuolloin – eivät ole luotettavia kertomaan koiran luonteesta. Pelkoreaktiot eivät liity kokoon, mutta kenties sosiaalisuuteen. Cavalier + labbis rotuja, joilla hidas kehitys kun taas yorkshirenterrieri ja saksanpaimenkoira rotuja, joilla pelkoreaktioiden kehittyminen nopeaa.

Sosiaalistumisvaihe (22-84pv)

  • sosiaalistumisen vaikutus luovutusiän jälkeen, vaikutus persoonallisuuden kehittymiseen (Tiira & Lohi, 2016) VAIKUTUS EMON HOIDON LISÄKSI SUURIN!
  • kognitio: pennut katsovat videoita 3-5vkon iässä ja tunnistavat objekteja (Plumjimakers 2010). Huoneessa erilaisia esineitä, tutustuvat kauemmin täysin vieraisiin esineisiin, jopa videoilla esiintyvät oli tuttuja!

IMG_3961 (1280x853)Pennut pystyvät siis havainnoimaan kaikenlaista! Pentuhuoneeseen kannattaakin laittaa kaikenlaista mahdollista: pennut imevät paljon kokemuksia itseensä.

  • sosiaalinen referenssi – muiden esimerkki vaikuttaa (Fugazca 2018). Pennut tottuvat katsomaan esimerkkiä sisaruksista ja emosta. Uudessa kodissa se katsoo neuvoa omistajalta. Niinpä ensimmäisen koiran ottajan epävarmuus imeytyy myös pentuun. Kokeneemman ihmisen pennulla on turvallisempi olo!! Näytä siis rohkeasti esimerkkiä koirallesi, älä aina odota sen suorituvan kaikesta itse tai odota sen reaktiota (sheippaus vieraisiin asioihin). Sosiaalinen oppiminen on tärkeä taito!! Pentu vähän rodusta riippuen oppii seuraamaan myös osoitusta (osoituskokeet) 6-9vkon iässä.
  • Pentu muodostaa suhteen omistajaansa ensimmäisen 4kk mennessä (Miklosi 2017), mutta voi muodostua myös myöhemmin
  • Kasvattajan virikkeellisyys – vaikutus näkyy ainakin ensimmäisenä vuotena (ahdistuneisuus, eroahdistus, kosketusherkkyys), Vaterlaws – Whiteside & Hartmann 2017
  • Emo pentujen kanssa koko 8 viikkoa!

kansi

Kosketus stimulus: kosketusta erilaisilla materiaaleilla, hellästi, puristaen, liikkuminen erilaisilla materiaaleilla

Kuulo ärsyke: muovi, paperi, avaimet, puhelin ja taputus

Näkö ärsyke: TV, pyöriviä tavaroita, ripustettuja, sateenvarjo, peili

Interaktio ihmisen kanssa: kuljetetaan sylissä, koskettelu, leikki, pidetään kiinni, hattu ja aurinkolasit

Interaktio ympäristön kanssa: kuljetetaan sylissä, erilaiset pinnat, esteet, ovet, kuljetaan pyyhkeiden alta jne

IMG_0336Luovutusikä?? Vanha Scot & Fuller tutkimus 8vko, onko edelleen validi? N. 4000 koiraa osallistui kyselytutkimukseen, jossa todettiin ongelmakäyttäytymistä enemmän koirilla, joilla luovutusikä oli ollut 12-16vko (väistää ihmisiä). 6-7vkon iässä luovutetuilla ilmeni eniten murinaa ihmisiä kohtaan. Sosiaalistumisaika menee umpeen, jolloin luovutus olisi hyvä olla 8 vkon iässä. Toki pennut voivat olla kasvattajalla pidempäänkin, mutta tuolloin on kasvattajalla iso työ sosiaalistaa pentuja yksitellen kaikenlaiseen mahdolliseen, kun taas uusi omistaja tekee tämän yleensä huomattavasti motivoituneempana.

  • Sosiaalistumisvaihe ja rokotukset: kannattaa sosiaalistaa alusta lähtien uudessa kodissa!! Uudet koirat jne. Ainoana koirana kyky käyttäytyä koirien kanssa katkeaa -> pelokkuus ja epävarmuus lisääntyy. Tutut ja rokotetut koirat – kehitys jatkuu eikä katkea. Ei suositella koirapuistoja.
  • sosiaaliset suhteet 3vko eteenpäin
  • aggressiivista käytöstä pentueessa, eniten 7-9vkon iässä: hierarkian muodostuminen. 11 vkon mennessä muodostunut hierarkia (Scott & Fuller 1965)
  • pentu katsoo mallia (Fugazca 2018)
  • pennun persoonallisuus, mitä voidaan nähdä: nkyy eroja mittaustilanteissa, mutta ei voida ennustaa että 8vkon ikässä nähtävät erot heijastuisivat aikuisuuteen.

Juveniilivaihe ja puberteetti (12vko-1-2v)

  • Sosiaalisen kanssakäymisen opettelu
  • kokemukset!! Mikäli koiralla ei ole paljon kokemusta muista koirista 5vko-5kk iässä -> saattaa lisätä aggressiivisuutta käytöksessä
  • sukukypsyys

6kk iässä pelokkuus, aggressio, aktiivisuus (Reimer 2006) testeissä korreloivat aikuisuudelle.

  • kokemukset nuoruusiässä, tutkittu todella vähän! Esim koirien ”mörköikä”
  • virikkeellinen ympäristö vaikuttaa stressinsietokykyyn positiivisesti
  • roduissa paljon eroja siinä, miten paljon aggressiota on ja miten se kehittyy
  • pelästyminen, ikävä negatiivinen kokemus alle 1v. suuri vaikutus pelokkuuteen. Täytyy muistaa, että arka koira pelkää helpommin, myös usein useampia asioita.
  • tyypillistä on pimeän pelko jne (mörkövaihe) menee yleensä ohi

Aikuisuus (1-2v-7-9v)

  • koiran persoonallisuus kohtuullisen pysyvä 1 vuodesta lähtien
  • vähän suuria muutoksia käyttäytymisessä
  • koiran oma lisääntyminen
  • ongelmakoirakäytös kehittyy ja ilmenee yleensä
  • vartiointi kehittyy, reviiripuolustus, uros – uros aggressio. Roduissa suuria eroja urosten käytöksessä toisiaan kohtaan
  • eroahdistus yleinen 1,5v iässä
  • ääniherkkyys n.2v

fb_img_1547329034503Näyttää siltä, että aggressivisuus vähenee ja pelokkuus vähenee iän myötä lukuunottamatta ääniherkkyyttä, joka yleensä pahenee. Koira sopeutuu selviämään ja kenties myös ihminen tottuu koiran käytökseen.

Vanhuus

  • vanhojen koirien määrä on kasvussa ja tarjoaa uuden aiheen tutkijoille. Tehdään paljon leikkauksia, ennaltaehkäiseviäkin toimenpiteitä vielä pitkälle yli 10 vuotiailla
  • sijoittuu yleensä rodusta riippuen 7v ikään, esim irlanninsusikoira jo 7 vuotiaana
  • jo 8 vuotiaana löydetty laboratorio-olosuhteissa muutoksia, mutta omistajat näkevät myöhemmin
  • näkö ja kuulo heikkenee, oppiminen heikkenee, paljon vaihtelua yksilöissä myös rodun sisällä
  • 8-vuotiaana vain 2,5% omistajista näkee koirassaan vanhuuden oireita, mutta  10-12 vuotiaana jo 25%
  • havaittu selkeää muistin heikkenemistä jo 6 vuotiailla
  • aivojen joustavuus hankaloituu (esim. käänteinen oppiminen)
  • yli 8 vuotiaat tarvitsevat enemmän toistoja
  • kontaktissa vähemmän ihmisten ja muiden koirien kanssa
  • stressinsietokyky heikkenee
  • aktiivisuus vähenee, unen määrä lisääntyy ja se on syvempää (koira ei helposti hätkähtele hereille)
  • kuulo heikkenee -> ääniarkuus ”Poistuu”
  • aggressio toisia koiria kohtaan vähenee (tuntee voimansa, arvioi tilanteet toisin)
  • ongelmanratkaisukyky heikkenee, kysyy enemmän neuvoa ihmiseltä

Terveys ja vanhuus

img_6237 (1280x853)
Lifedream Lady Freyja ”Rosie”

Unkarissa on meneillään sekarotuisten ja rotukoirien eroista. Koiran elämässä kokemat traumaattiset kokemukset vaikuttavat vanhuuteen. Canine Cognitive Dysfunction eli koirien oma alzheimer on etenevä, neurogeneratiivisia muutoksia aiheuttava tauti. Koira on sekava, jää ”jumiin”, sisäsiisteys häviää eikä välttämättä tunne enää tuttuja ihmisiä. Hoitona lääkitys ja ruokavalio (vitamiinit A ja E, omega 3 rasvahapot, sekä runsas aktiivinen liikunta.

Liikunta, sosiaalisuus ja koulutus ovat suojaavia tekijöitä vanhuuteen.

Vinkki! Tiiralta on tulossa syksyllä kirja koirien käyttäytymisestä!

Jos kiinnostuit aiheesta, lue lisää selailemalla eläintieteeseen ja koirien käyttäytymiseen liittyviä juttujani ylävalikosta!